Uutiset 25.09.2017

PK-yrittäjän vero- ja lakiuutiset: syyskuu 2017

VEROTUKSEN UUTISIA

AJANKOHTAISTA

Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Verohallinnolle

Tullin tehtäväksi säädetty tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirretään Verohallinnon tehtäväksi arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen yritysten tekemistä tuonneista. Muutos astuu voimaan vuoden 2018 alusta. Tulli valvoo kuitenkin tältäkin osin arvonlisäveron oikeellisuutta tulliselvitykseen liittyvän valvonnan yhteydessä ja vastaa rikostutkinnasta. Tullille jää myös edelleen maahantuontien arvonlisäverotus muiden kuin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen tekemien tuontien osalta.

Verohallinnon vastuulle siirrettävässä maahantuonnin arvonlisäverotuksessa sovelletaan
yleisiä arvonlisäverolain, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain ja veronkantolain verotusmenettelyä ja veronkantoa koskevia säännöksiä.

Maahantuontimenettely muuttuu myös siten, että maahantuoja ilmoittaa maahantuonnista maksettavan arvonlisäveron oma-aloitteisesti veroilmoituksellaan. Käytännön merkittävä vaikutus on se, että maahantuojan tulee vuodesta 2018 lukien itse määrittää maahantuonnin veron peruste arvonlisäverotuksessa.

Lue Lisää
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutise...

Yhteisöjen verotukseen muutoksia marraskuun alussa

Marraskuusta 2017 alkaen yhteisöjen verotukseen tulee useita muutoksia: ennakon täydennysmaksu korvataan verovuoden jälkeen määrättävällä lisäennakolla, tuloverot maksetaan jatkossa verolajin omalla viitteellä sekä OmaVero korvaa Yhteisöjen Veroilmoituspalvelun.

Yhteisöjen on myös tehtävä ennakkoa koskevat hakemukset ja annettava tuloveroilmoituksensa jatkossa sähköisesti. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.11.2017 yhteisöillä ja yhteisetuuksilla verovuoden 2017 osalta ja muilta verovelvollisilta verovuoden 2018 osalta. Kaikki palvelut eivät kuitenkaan ole käytössä heti marraskuun alussa. Muutoksessa poistuvia yhteisön ennakon täydennysmaksuja voi maksaa 31.10.2017 saakka.

Lue lisää:
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tietoa_verotuksest/verotuksen...
 

VEROHALLINNON OHJEET


Verohallinto on päivittänyt ohjeitaan LINKKI

Viimeisimmistä ohjeista poimintoja lyhyesti:

Yritysjärjestelyt

Verohallinto on julkaissut 7.8.2017 uudistetut ohjeistukset yritysjärjestelyiden verotuksesta: Osakevaihto (A162/200/2017), Sulautuminen (A161/200/2017), Liiketoimintasiirto (A163/200/2017) ja Jakautuminen (A160/200/2017).
Ohjeissa on aikaisempaa laajemmin kuvattu sitä, missä tilanteissa veronkiertopykälää voidaan soveltaa, huomioiden viimeaikaiset oikeuden päätökset. Lain tarkoituksena ei ole estää normaalia verosuunnittelua. Veron kiertämisestä voi olla kyse silloin, kun verotukselliset tekijät ovat yksinomainen tai yksi pääasiallisista tarkoituksista koko järjestelylle.
Veronkierroksi on katsottu osakkaiden käytössä olevan asunnon siirtymistä jakautumisessa asunto-osakeyhtiölle siten, että asuntoa on voitu jakautumisen jälkeen käyttää osakkaiden asumiseen ilman vuokranmaksuvelvollisuutta (KHO 2013:44).
Liiketoimintasiirrossa veron kiertämistarkoitukseen voivat viitata esimerkiksi erilaisten keinotekoisten apuyhtiö- ja sivuliikerakenteiden käyttäminen, useat perättäiset yritysjärjestelytoimenpiteet tai liiketoimintasiirron tai osakkeiden vaihdon jälkeen tapahtuva siirrossa saatujen varojen tai osakkeiden nopea edelleen myynti.
Vastaanottavan yhtiön purkaminen jakautumisen jälkeen voi joskus aiheuttaa sen, että jakautumisen yksinomaisena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista katsotaan olevan veron kiertäminen (KHO 1999:63). Kuitenkaan tilanteessa, jossa jakautuminen oli tehty aidosti liiketaloudellisin syin eikä jakautumista seuraavaa purkautumista ollut suunniteltu etukäteen, purkautumiseen ei voitu soveltaa veron kiertämistä tai peiteltyä osinkoa koskevia säännöksiä (KHO 2016:115).

Osakeyhtiön purkaminen

Verohallinto on julkaissut 7.8.2017 päivätyn uuden ohjeen Osakeyhtiön purkautuminen verotuksessa (A58/200/2017). Ohje käsittelee osakeyhtiön purkautumiseen liittyvää verotusta yhtiön ja sen osakkaan näkökulmasta sekä myös purkautuvan yhtiön omaisuuden arvostamista käypään arvoon sekä purkautumiseen liittyviä jaksottamiskysymyksiä.

Osakeyhtiön purkautuminen voi aiheuttaa veroseuraamuksia sekä purkautuvalle yhtiölle että purkautuvan yhtiön osakkaille. Osakeyhtiön purkautuminen verotuksessa johtaa yhtiön varallisuuden arvon muutosten realisoitumiseen, kun purkautuva yhtiö luovuttaa omaisuuden osakkaille.
Yhtiö ei verotuksessa purkaudu pelkästään sillä perusteella, että sen toiminta on tosiasiallisesti lopetettu. Jos yhtiön toiminta lopetetaan ilman purkautumista, tulee yhtiön antaa lopettamistilikaudelta Verohallinnolle veroilmoitus sekä lopettamisilmoitus arvonlisävero- ja ennakkoperintä- sekä säännöllisesti palkkoja maksavan työnantajan rekisteröinnin päättämiseksi.
Yhtiön ja osakkaan välisiin toimiin kiinnitetään toiminnan lopettamistilanteissa huomiota.

Yhteisöjen ennakonkanto

Verohallinto on tehnyt päätöksen yhteisöjen ennakonkannon alarajasta ja kantoeristä (A157/200/2017). Päätöstä sovelletaan 1.11.2017 jälkeen tehtäviin ennakon määräämistä ja muuttamista koskeviin päätöksiin.

Ennakkoa ei määrätä, jos sen määrä olisi pienempi kuin 500 euroa. Kannettavan ennakon ollessa 500 – 2 000 euroa ennakko maksetaan kahdessa erässä tilikauden kolmantena ja yhdeksäntenä kuukautena. Ennakon ollessa yli 2 000 euroa kantoerät määritellään jokaiselle 12 kuukaudelle. Ennakko, joka erääntyy maksettavaksi verovuoden päättymisen jälkeen, maksetaan yhdessä erässä. Ennakon erät voidaan ennakon määrästä, muutoksen ajankohdasta tai muusta erityisestä syystä johtuen kantaa poiketen siitä, mitä on säädetty kantoerien lukumäärästä ja kantokuukausista.
Lue lisää:
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/paatokset/47377/verohallinnon...

Konttiasunnoista ei kiinteistöveroa

Verohallinnon kannanoton (A131/200/2017) mukaan konttiasunnot ja -rakennukset eivät ole kiinteistöveron alaisia rakennelmia, jos verovelvollinen osoittaa, että ne ei ole tarkoitettu pysyvään käyttöön. Konttiasunnot tai -rakennukset eivät palvele kiinteistön käyttöä pysyvästi, jos verovelvollinen esittää selvityksen niiden väliaikaisesta käytöstä kiinteistöllä. Tunnusmerkkejä verottomuudelle ovat myös seuraavat: konttirakennelma pystytetään kiinteistölle vain väliaikaisesti ja ilman kiinteitä perustuksia, on helposti purettavissa ja siirrettävissä sekä myös viedään pois kiinteistöltä väliaikaisen käytön päätyttyä.
Lue lisää:
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/kannanotot/60288/konttiasunno...

UUTTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ

Yritysjärjestelyyn liittyvät asiantuntijakulut sai vähentää vuosikuluna tuloverotuksessa

Yritysjärjestelyihin liittyvät asiantuntijakustannukset saa vähentää tuloverotuksessa vuosikuluina.

Tuoreessa KHO:n ratkaisussa oli kyse järjestelystä, jossa oli ensin eriytetty liiketoimintasiirrolla yhtiön X:n tietty liiketoiminta omistamalleen tytäryhtiölle, ja sen jälkeen tytäryhtiön kaikki osakkeet siirretty osakevaihdolla yhteisyritykselle, jonka osakkeista yhtiö X omisti järjestelyn jälkeen 49,9 %. Asiantuntijakulut liittyivät yhtiön yhden liiketoiminta-alueen strategiseen suunnitteluun ja sitä seuranneeseen konsernin rakenteelliseen muokkaamiseen. Yhtiö ei ollut hankkinut uutta liikeomaisuutta kaupalla tai siihen verrattavalla muulla toimenpiteellä, joten kulujen ei katsottu voivan olla osa osakkeiden hankintamenoa. Kulut katsottiin siis yhtiön elinkeinotoiminnassaan käyttämiksi tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuviksi menoiksi, jotka sai vähentää vuosikuluina tuloverotuksessa. KHO: 2017:127.

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaato...

Tytäryhtiön myyntiin liittyvät asiantuntijakulut olivat yleiskuluina vähennyskelpoisia arvonlisäverotuksessa

Toiminnan lopettamiseen liittyvät kulut ovat arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoisia, mikäli toiminta ennen lopettamista on ollut arvonlisäveron soveltamisalaan kuuluvaa vähennykseen oikeuttavaa toimintaa. KHO:n tuoreessa ratkaisussa konsernin liiketoimintaa lopetettaessa emoyhtiö oli myynyt tytäryhtiöosakkeita ulkopuolisille ostajille. Myyntiä varten hankittujen asiantuntijapalvelujen arvonlisäverot olivat vähennyskelpoisia, koska hinnat eivät sisältyneet osakkeiden myyntihintoihin, ja koska emoyhtiö oli ennen lopettamista harjoittanut arvonlisäveron vähentämiseen oikeuttanutta toimintaa: tuotekehitys- ja hallinnointipalveluita tytäryhtiöilleen. KHO:2017:129

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaato...

Hankintameno-olettamaa ei sovellettu sijoitetun vapaan oman pääoman palauttamiseen

Osakeyhtiössä voidaan jakaa varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP-rahasto) samoin menettelyin kuin osinkoa voidaan jakaa voitonjakokelpoisista varoista. Pääosin SVOP-palautuksia verotetaan samoin kuin osingonjakoa mutta tietyin edellytyksin voidaan soveltaa luovutusvoittoverosäädöksiä. Palautettaessa varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP-rahasto) ei ole kysymys osakkeiden luovutuksesta, joten hankintameno-olettama (20 % tai 50 % omistusajasta riippuen) ei tule milloinkaan sovellettavaksi vaan palautetusta määrästä tulee vähentää aina tehty todellinen sijoitus.

Kyseessä on Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu 7.8.2017 T:17/0685/3, joka on ennakkoratkaisu verovuosilta 2017 ja 2018 toimitettaville tuloverotuksille.

https://oikeus.fi/hallintooikeudet/helsinginhallinto-oikeus/fi/index/hal...
 

MUITA UUTISIA

YRITYSTUET UUDISTETAAN

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän, johon kutsutaan kaikkien eduskuntaryhmien edustus. Työryhmä laatii pitkän aikavälin suunnitelman ja esitykset yritystukien uudistamiseksi, mukaan lukien suorat tuet ja verotuet. Työssä arvioidaan myös kansainvälisessä kilpailussa olevien toimialojen asemaa.

Työ toteutetaan kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa ryhmä tekee esityksen supistettavista nykyisistä tuista 15.12.2017 mennessä. Tähän esitykseen pohjautuen työryhmä esittää toisessa vaiheessa yleiset periaatteet, miten näin luotua liikkumatilaa kohdennetaan uudelleen yritystukijärjestelmän kehittämiseksi.

Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuosina 2019–2023.

YRITYS TARVITSEE JATKOSSA LEI-TUNNUKSEN RAHOITUSVÄLINETOIMEKSIANTOIHIN

Jatkossa, 3.1.2018 lähtien, yrityksellä täytyy olla LEI-yhteisötunnus, jotta se voi tehdä sijoituspalvelujen tarjoajille toimeksiantoja julkisen kaupankäynnin kohteina olevista rahoitusvälineistä. Johdannaisia koskeviin toimeksiantoihin LEI-tunnus vaaditaan jo 1.11.2017 alkaen. Määriteltyjä julkisen kaupankäynnin kohteina olevia rahoitusvälineitä ovat esimerkiksi pörssinoteeratut osakkeet, joukkovelkakirjalainat ja ETF-rahastojen rahasto-osuudet. LEI-tunnusta ei tarvita pelkkään rahoitusvälineiden omistamiseen vaan nimenomaan toimeksiantoihin, kuten ostoon tai myyntiin.
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) antaa hakemuksesta LEI-tunnuksia yhteisöille, joilla on Y-tunnus. LEI (Legal Entity Identifier) on maailmanlaajuinen yhteisötunnus, jonka avulla rahoitusmarkkinoilla kauppaa käyvät yhteisöt tunnistavat toisensa. Vaatimus LEI-tunnuksesta perustuu EU-lainsäädäntöön.
Lue lisää
https://www.prh.fi/fi/asiakastiedotteet/2017/P_12651.html

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS KOULUTTAA TEOLLISUUSOIKEUKSISTA

PRH järjestää kursseja lokakuussa teollisuusoikeuksista. Kursseilla perehdytään tärkeimpiin teollisuusoikeuksiin asiantuntijoiden johdolla.
Teollisoikeuksien merkitys yritysten toiminnalle kasvaa jatkuvasti. Niitä tarvitaan kasvun ja kansainvälistymisen mahdollistajana sekä yrityksen aineettoman omaisuuden ja markkina-aseman turvaajina.
Lisätietoja kursseista:  https://www.prh.fi/fi/asiakastiedotteet/2017/P_12520.html

INNOVAATIOSETELI ON TUONUT UUSIA YRITYKSIÄ KEHITYSTOIMINTAAN

2016 Tekesin rahoitustuotteisiin tulleen innovaatiosetelin väliarviointi on valmistunut. Sen mukaan innovaatioseteli on onnistunut tavoitteessaan tuoda uusia yrityksiä innovaatio- ja kehitystoiminnan piiriin. Innovaatiosetelillä tehdyt projektit näyttävät kohdistuvan toimintaan, jonka kautta voi syntyä positiivisia pidemmän aikavälin vaikutuksia. Syyskuun alkuun mennessä Tekes on rahoittanut yhteensä 2076 innovaatioseteliprojektia.
Innovaatioseteli on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa (yrityksellä on liikevaihtoa vähintään yhdeltä päättyneeltä tilikaudelta) harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoiminnan. Innovaatiotoiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yritys kehittää tuotteitaan, palvelujaan tai prosessejaan, tai hankkii palveluna uutta innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista. Innovaatiosetelillä voit ostaa uutta tietoa ja osaamista yritykseesi. Setelin arvo on 6 200 € (5 000 € + alv). Yritykselle voidaan myöntää innovaatioseteli vain yhden kerran.
Lue lisää
https://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/innovaatioseteli/

TEKESIN OHJELMAT JA JA HAKUAJAT

Tekesillä on käynnissä useita ohjelmia, joista yritykset voivat hakea rahoitusta tutkimus- ja kehitysprojekteilleen. Yritykset voivat hakea ohjelmista rahoitusta jatkuvasti. Kun projekti on suunnitteilla, kannattaa olla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteydessä Tekesiin. Projektille voi hakea rahoitusta myös ilman, että se liittyisi mihinkään Tekesin ohjelmaan.
Käynnissä olevista ohjelmista ja hakuajoista lisätietoja Tekesin sivuilta:
https://www.tekes.fi/nyt/hakuajat-2016/

 

Ajankohtaista

Ota yhteyttä

Myynti

0207 525 500

Yksinkertaistettu yhteydenotto