Uutiset 03.12.2018

Pk-yrittäjän vero- ja lakiuutiset: marraskuu 2018

VEROTUKSEN UUTISIA

AJANKOHTAISTA


Tulolähdejaon poistaminen voimaan vuonna 2020

Hallitus esittää, että yhteisön kaikki tulot kuuluvat jatkossa yleensä elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Jatkossa yhteisö voi vähentää kaikki tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkomenot elinkeinotulolähteen tuloista. Maatalous säilyy kuitenkin edelleen itsenäisenä tulolähteenä.

Muutoksia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran verovuonna 2020 aiemmin suunnitellun vuoden 2019 sijaan.
 

Lue lisää

Muutos koskee muun muassa osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Tulolähdejako ei muutu asunto-osakeyhtiöiden, keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden ja esimerkiksi yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksessa.

Uutta olisi myös se, että yhteisöjen elinkeinotulolähteeseen lisätään uusi muun omaisuuden omaisuuslaji. Muun omaisuuden piiriin luettaisiin esimerkiksi luonnollisen henkilön osakesijoituksia passiivisesti hallinnoivan holdingyhtiön osakeomistukset, osakaslainat sekä sellaiset hyödykkeet, joita ei käytetä yhteisön tulonhankkimistoiminnassa.

Elinkeinotulolähteen omaisuuslajien menot voitaisiin vähentää kaikista tulolähteen tuloista. Tilanne muuttuu aiempaan, jolloin henkilökohtaisen tulonlähteen menot ovat olleet vähennyskelpoisia ainoastaan saman tulonlähteen tuotoista. Myös muuhun omaisuuteen kuuluvan kiinteistön tai kiinteistöyhtiön osakkeiden luovutuksesta syntyneet tappiot ovat jatkossa vähennyskelpoisia elinkeinotulolähteen kaikista tuloista, toisin kuin nykyisin.

Konserniavustuksen antajina ja saajina voisivat jatkossa olla kaikki sellaiset osakeyhtiöt ja osuuskunnat, joiden verotuksessa sovellettaisiin elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia. Konserniavustuksen antajien ja saajien piiri laajenisi huomattavasti nykyisestä.

Muu omaisuus otettaisiin huomioon myös osakeyhtiön nettovarallisuutta ja osakkeen matemaattista arvoa laskettaessa vastaavalla tavalla kuin nykyisin muuhun kuin elinkeinotoimintaan kuuluvat varat. Nettovarallisuuden suuruudella on merkitystä siinä, minkä verran ns edullista osinkoa yhtiö voi jakaa osakkeenomistajilleen.

https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yhteisojen-verotus-yksinkertaistuu-tulolahdejako-poistuu

Muutos esiintyvien taiteilijoiden arvonlisäverotukseen

Hallitus esittää arvonlisäverolakiin muutosta, jonka mukaan esiintyville taiteilijoille, muille julkisille esiintyjille ja urheilijoille sekä heidän esityksiään myyville ohjelmatoimistoille annettaisiin mahdollisuus hakeutua verovelvolliseksi esiintymispalkkioiden ja tilaisuuden järjestäjille luovutettavaksi tarkoitettujen esitysten myynnistä saatavien korvausten osalta.

Muutos on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2019.
 

Lue lisää

Hakeutumalla arvonverovelvolliseksi tällaiset toimijat voisivat vähennysoikeuden avulla poistaa liiketoimintaansa liittyvien hankintojen sisältämän arvonlisäveron.

Hankinnat eivät olisi kuitenkaan vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne liittyvät esiintyvän taiteilijan tai ohjelmatoimiston yksityiseen kulutukseen, verottomaan toimintaan kuten tekijänoikeuskorvauksiin sekä toimintaan, josta saatu vastike on palkkaa.

Myynteihin sovellettaisiin alennettua 10 prosentin verokantaa ja se koskisi kaikkia palkkioita ja esityksen myyntejä ja muita mahdollisia myyntejä. Arvonlisäveroa olisi suoritettava myynneistä sekä arvonlisäverovelvollisille että ei-verovelvollisille ostajille.

Arvoseteleiden arvonlisäverotus

Arvonlisäverotuksessa arvoseteleiksi katsotaan nimellisarvoiset eli rahamääräiset setelit ja niihin rinnastuvat arvosetelit, joiden rahallinen arvo tavaroiden tai palvelujen myynnin vastikkeena on määriteltävissä jo arvosetelin liikkeeseenlaskuhetkellä.

Arvonlisäverotuksessa arvosetelit luokitellaan joko yksikäyttöarvoseteliksi tai monikäyttöarvoseteliksi. Yksikäyttöarvoseteliin ja monikäyttöarvoseteliin liittyvien tavaroiden tai palvelujen myynnin arvonlisäverokäsittely eroavat toisistaan.

Arvoseteleiden arvonlisäverotukseen tulee muutoksia 1.1.2019. Säännöksiä ei sovelleta arvoseteleihin, jotka on laskettu liikkeelle ennen säännösten voimaantuloa.
 

Lue lisää

Yksikäyttöarvosetelillä tarkoitetaan arvoseteliä, johon liittyvistä tavaroiden tai palvelujen myynneistä suoritettavan veron määrä on tiedossa ajankohtana, jolloin arvoseteli lasketaan liikkeeseen. Yksikäyttöarvoseteliksi katsotaan siis myös arvoseteli, johon liittyvien tavaroiden tai palvelujen myyjä ei ole vielä tiedossa arvosetelin liikkeeseenlaskuhetkellä. Tavaroiden tai palvelujen myyntimaa ja verokanta on kuitenkin oltava tiedossa. Yksikäyttöarvoseteleitä ovat esimerkiksi kirjalahjakortti, jolla voi ostaa vain painettuja kirjoja (verokanta 10 %), ruokalahjakortti, jolla voi ostaa vain elintarvikkeita (verokanta 14 %) ja kotimaan matkalahjakortti, jolla voi ostaa vain henkilökuljetuksen Suomessa (verokanta 10 %).

Muu arvoseteli kuin yksikäyttöarvoseteli, on monikäyttöarvoseteli. Jos arvosetelillä voidaan ostaa esimerkiksi useamman verokannan alaisia tavaroita tai palveluja, arvoseteli on monikäyttöarvoseteli. Lahjakortti, jota voi käyttää eri verokannan alaisten tavaroiden tai palvelujen ostoon, on monikäyttöarvoseteli.

Tavaran tai palvelun myyjän on suoritettava veroa yksikäyttöarvosetelin myynnistä maksetuista vastikkeista jo niiden kertymishetkellä. Yksikäyttöarvoseteliin liittyvät tavarat tai palvelut on yksilöity ja niiden verokanta on tiedossa, joten vero voidaan suorittaa jo arvosetelin myynnin perusteella. Tavaroiden tosiasiallista toimittamista tai palveluiden tosiasiallista suorittamista arvoseteliä vastaan ei pidetä uutena itsenäisenä myyntinä eikä veroa siis suoriteta setelien myynnistä saadun vastikkeen osalta enää uudestaan.

Monikäyttöarvoseteliä vastaan voidaan luovuttaa eri verokannan alaisia tavaroita tai suorittaa eri verokannan alaisia palveluja.  Monikäyttöarvoseteliin liittyvien tavaroiden tai palvelujen myynti verotetaan vasta silloin, kun tavarat tosiasiallisesti toimitetaan tai palvelut tosiasiallisesti suoritetaan arvoseteliä vastaan. Veroa ei vielä siten suoriteta monikäyttöarvosetelin luovutuksista.

Jatkossa arvoseteleiden jakelusta perittävät palkkiot tulevat pääsääntöisesti arvonlisäverotuksen piiriin. Arvoseteleiden jakelulla tarkoitetaan kaikkia arvoseteleiden jakeluun liittyviä palveluja, kuten liikkeeseenlasku, välityspalvelu ja maksupalvelu. Näitä arvosetelien myynnistä erillisiä palveluja ei useissa tilanteissa enää uusien säännösten mukaan pidetä verottomina rahoituspalveluina vaan verollisina jakelu-, markkinointi- tai muina vastaavina palveluina.

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva

Hallitus esittää muutoksia yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvaan. Työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että yrityksessä työskentelevän ns. ei omistavan perheenjäsenen asema työttömyysturvajärjestelmässä muutettaisiin palkansaajaksi.

Palkansaajan työssäoloehto olisi 52 kalenteriviikkoa ja sen tulisi kertyä aikana, jona henkilöllä ei ole osakeomistusta tai osuutta äänimäärästä taikka muutoin vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä, jossa hän työskentelee.

Esityksen tavoitteena on parantaa yrityksessä työskentelevän ei omistavan perheenjäsenen oikeutta ansiopäivärahaan. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2019.

Verottajan palvelut sähköistyy – verokortit, veroilmoituksen korjaukset ja verotuspäätökset sähköisesti

Ennakkoperintäasetusta on muutettu siltä osin, että verokorttia ei enää tarvitse lähettää verovelvolliselle postitse. Muutos tulee voimaan 1.1.2019. Jatkossa Verohallinto voi antaa verokortit tiedoksi sähköisessä asiointipalvelussa, jos verovelvollinen on antanut siihen suostumuksen. Verohallinto ei tällöin lähetä verokorttia enää postitse. Verovelvollinen on kuitenkin nykyiseen tapaan velvollinen pyytämään verokortin Verohallinnolta, jos hän ei ole sitä saanut.

Myös esitäytetty veroilmoitus muuttuu. Esitäytetyn veroilmoitukset lähetetään keväällä 2019. Esitäytetty veroilmoitus ei ole jatkossa enää täytettävä lomake vaan tuloste asiakkaan tiedoista. Jos tiedoissa on korjattavaa, muutokset ilmoitetaan OmaVerossa tai erillisillä lomakkeilla. Muutoksia ei siis enää merkitä suoraan esitäytettyyn veroilmoitukseen.

Vuoden 2019 alusta alkaen Verohallinto voi antaa verotuspäätökset ja muut asiakirjat sähköisesti Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa, jos verovelvollinen on antanut siihen suostumuksen.
Sähköinen tiedoksiantomenettely otetaan käyttöön vaiheittain. Ensi vaiheessa sähköinen tiedoksianto voi koskea tuloverotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen ja 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen kiinteistöverotusta ja varainsiirtoverotusta.
 

Lue lisää

Sähköisen tiedoksiannon edellytyksenä on verovelvollisen suostumuksen lisäksi se, että verovelvollinen on ilmoittanut Verohallinnolle sähköisen osoitteen tiedoksiantoon liittyvän herätteen toimittamiseksi.

Menettely tarkoittaa, että tiedoksi annettava asiakirja viedään Verohallinnon sähköiseen asiointipalveluun ja siitä lähetetään ilmoitus verovelvollisen antamaan sähköiseen osoitteeseen. Asiakirja on nähtävillä ja saatavilla vain Verohallinnon omassa verkkopalvelussa.

Sairausvakuutusmaksut vuodelle 2019

Valtioneuvosto on vahvistanut sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuodelle 2019.

Sairaanhoitomaksut

-    Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,00 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2019. (sama kuin vuonna 2018)

-    Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,61 prosenttia. (0,08 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2018)

-    Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 0,77 prosenttia palkasta. (0,09 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2018)

-    Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu on 1,54 prosenttia palkasta tai työtulosta, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä on vähintään 14 282 euroa. (0,01  prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2018). Jos palkka- ja työtulon yhteismäärä jää alle 14 282 euroa, päivärahamaksu on 0,00 prosenttia.

-    Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on vuonna 2019 0,23 prosenttia. (0,06 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2018)

Sähköisten julkaisujen arvonlisäveroon suunnitellaan alennusta

Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiluonnoksen, jonka mukaan sähköisten julkaisujen arvonlisävero alenisi 24 prosentista 10 prosenttiin. Muutos koskisi sähköisiä kirjoja ja äänikirjoja, sähköisiä sanoma- ja aikakauslehtiä sekä painettujen lehtien irtomyyntiä.

Veronalennus ei koskisi kokonaan tai pääasiassa mainontaan tarkoitettuja julkaisuja eikä kokonaan tai pääasiassa musiikki- tai videosisältöä sisältäviä julkaisuja. Tietokoneohjelmia tai -pelejä ei pidettäisi myöskään sähköisinä julkaisuina.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2019. Lausuntoaika päättyy 23. marraskuuta 2019.

Kiinteistöverouudistus lykkääntyy

Valtiovarainministeriö on linjannut, että kiinteistöverouudistus toteutetaan yhdessä vaiheessa. Alun perin kiinteistöverotus oli tarkoitus uudistaa kahdessa vaiheessa. Uudistuksesta päättäminen siirtyy seuraavalle hallituskaudelle, jotta verotusarvojen uudistamisesta ja kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälistä voidaan päättää yhdellä kertaa. Uusi linjaus merkitsee, että uudistus voidaan ottaa käyttöön vasta vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa.

Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa. Verorasitus jakautuisi kuitenkin osin uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken.
 

MUITA UUTISIA

 

OSAKEYHTIÖN VÄHIMMÄISPÄÄOMAVAATIMUS POISTUU


Hallitus esittää osakeyhtiölakiin muutosta (He 238/2018), joka poistaisi yksityisiltä osakeyhtiöiltä 2 500 euron vähimmäispääomavaatimuksen. Ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa ammatin harjoittamista ja muuta mikro- ja pienyritystoimintaa ilman henkilökohtaista vastuuta. Muutos alentaisi kynnystä perustaa osakeyhtiömuotoinen yritys sen sijaan, että yrittäjä toimisi yksityisenä elinkeinonharjoittajana.

Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi heinäkuussa.

Ehdotuksen mukaan yksityisen osakeyhtiöiden lisäksi pääomavaatimus poistuisi myös asunto-osakeyhtiöiltä ja osuuskunnan rahastointivelvollisuudesta luovutaan. Ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa ammatin harjoittamista ja muuta mikro- ja pienyritystoimintaa ilman henkilökohtaista vastuuta.

Muutoksen myötä myös ennen uuden lain voimaantuloa perustetut yhtiöt voivat luopua osakepääomastaan.

https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yksityisten-osakeyhtioiden-vahimmaispaaomavaatimusta-ehdotetaan-poistettavaksi
 

TILINTARKASTUS EI POISTU MIKROYRITYKSILTÄ


Hallitus on päätynyt lausuntopalautteen vuoksi siihen, ettei se anna eduskunnalle lakiesitystä, joka olisi poistanut tilintarkastusvelvollisuuden mikroyrityksiltä kokonaan. Sen sijaan Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa lähiaikoina työryhmän valmistelemaan varsinaista tilintarkastusta kevyemmän, lakisääteisen tarkastuksen mahdollisuutta pienille yrityksille.

Lakihankkeesta vastaava työministeri Jari Lindström: ”Esitystä tilintarkastusrajojen korottamiseksi on sekä kannatettu että vastustettu. Esitystä ei ole perusteltua viedä sellaisenaan eteenpäin, sillä vastustamisen takana on aiheellisia huolia. Nykytila on kuitenkin huono, sillä perinteinen tilintarkastus on usein ylimitoitettu pienille yrityksille. Tarvitsemme työryhmän selvittämään kevyempää tarkastusta, jollaista on eri muodoissa otettu käyttöön useassa EU-maassa”.
 

Lue lisää

Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman tilintarkastuslain muutosesityksen tavoitteena oli keventää yritysten lakisääteisiä velvoitteita ja vähentää kustannuksia. Suomella on tällä hetkellä kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen matalat tilintarkastusrajat, jotka ovat osoittautuneet ongelmallisiksi kansainvälisesti yhä tiukentuvan tilintarkastussääntelyn vuoksi.

Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella syyskuussa. Kriittisimmän lausuntopalautteen mukaan lakimuutos vaarantaisi muun muassa harmaan talouden torjuntatyötä ja taloudellisen raportoinnin luotettavuutta.  Moni lausunnonantajista esitti kuitenkin kannattavansa kevyemmän tarkastusmuodon selvittämistä mikro- tai pienyrityksille.

Mikroyritys on kirjanpitovelvollinen, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä: 1) taseen loppusumma 350 000 euroa, 2) liikevaihto 700 000 euroa tai 3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin kymmenen henkilöä.

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-valmistelemaan-kevyempaa-tarkastusta-pienille-yrityksille-tilintarkastuksen-sijaan
 

TYÖNANTAJAN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ HUOMIOITAVA TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVAA IRTISANOMISTA ARVIOITAESSA


Hallitus antoi esityksen työsopimuslain henkilöperusteista irtisanomista koskevan pykälän muuttamisesta 8.11.2018. Lakimuutoksella huomioitaisiin pienen työnantajan heikommat mahdollisuudet kantaa seuraukset yksittäisen työntekijän rikkoessa tai laiminlyödessä työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan.

Hallituksen esityksen tavoitteena on madaltaa työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä. Nykyisten työsuhdeturvaa koskevien säännösten on arvioitu nostaneen työllistämiskynnystä erityisesti pienissä yrityksissä. Jatkossa irtisanomisperusteen kokonaisarvioinnissa otetaan nykyistä enemmän huomioon työnantajan henkilöstömäärä.
 

Lue lisää

Kuten nykyisin, irtisanomisen perusteena tulisi olla asiallinen ja painava syy. Irtisanomisperusteena voitaisiin pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Mielivaltaiset irtisanomiset eivät jatkossakaan olisi sallittuja. Lakiin sisältyvää kiellettyjen irtisanomisperusteiden luetteloa sovellettaisiin yhä kaikenkokoisissa yrityksissä. Työntekijää olisi edelleen varoitettava ennen irtisanomista ja annettava mahdollisuus korjata menettelynsä. Irtisanominen edellyttäisi siis työntekijän toistuvaa moitittavaa menettelyä.

Hallitus esittää lisäksi, että työttömyysturvan korvauksetonta määräaikaa eli ns. karenssia lyhennetään 60 päivään, jos työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Nykyisin työnhakijalle asetetaan näissä tilanteissa 90 päivän korvaukseton määräaika. Kuten nykyisin, korvauksetonta määräaikaa ei aseteta, jos työsuhteen päättyminen johtuu muusta kuin työnhakijan moitittavana pidettävästä menettelystä.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2019.

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyonantajan-henkilostomaara-huomioitava-tyontekijasta-johtuvaa-irtisanomista-arvioitaessa

TYÖNTEKIJÄLLE NELJÄN VIIKON VUOSILOMA SAIRAUSPOISSAOLOSTA HUOLIMATTA


Hallitus on antanut lakiesityksen eduskunnalle vuosilomalain muutoksesta. Muutokset turvaisivat työntekijälle EU-lainsäädännössä edellytetyn oikeuden neljän viikon palkalliseen vuosilomaan, vaikka tämä olisi joutunut olemaan poissa työstä sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi. Lisäksi pidennettäisiin aikaa, jonka kuluessa voisi pitää työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman.
 

Lue lisää

Vuosilomalakiin lisättäisiin säännökset työntekijän oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Työntekijä saisi lisävapaapäiviä tilanteissa, joissa tämä ei sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi ole ansainnut vähintään 24 vuosilomapäivää. Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut vähintään 24 vuosilomapäivää, lisävapaapäiväsäännös ei tulisi sovellettavaksi.

Lakiesityksessä ehdotetaan myös työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman antamisajan pidentämistä. Jos työntekijän lomaa on jouduttu siirtämään työkyvyttömyyden vuoksi, kesäloma on jatkossakin annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Muutoksen jälkeen siirretty vuosiloma voitaisiin antaa vielä alkuperäistä lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.

Lakimuutoksilla turvataan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön noudattaminen. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2019.

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyontekijalle-neljan-viikon-vuosiloma-sairauspoissaolosta-huolimatta

TAVARAMERKKILAKIIN TULOSSA MUUTOKSIA


Lakiesitys uudeksi tavaramerkkilaiksi on eduskunnan käsittelyssä. Tavoitteena on, että uusi laki astuisi voimaan alkuvuonna 2019.

Lakiesityksessä on ehdotettu muun muassa seuraavia muutoksia: Tavaramerkkiä ei tarvitse enää esittää graafisesti. Hakemukset voi tehdä vain sähköisesti. Hakemuksen voi tehdä myös englanniksi. Lisäksi ehdotetaan muutoksia hakemusten vireille tuloon ja käsittelyyn, täsmennyksiä tavara- ja palveluluetteloon sekä uutta hallinnollista menettämis- ja mitätöintimenettelyä PRH:ssa.

https://www.prh.fi/fi/asiakastiedotteet/2018/P_16894.html

 

Ota yhteyttä

Myynti

0207 525 500

Yksinkertaistettu yhteydenotto