>
Blogi
Juha Määttänen
21.06.2021

Kasvuyrittäjää tukemassa

Talenom osallistuu tänä vuonna Kasvu open tapahtumaan yhteistyökumppanina. Minut kutsuttiin mukaan sparraamaan Pirkanmaalaisia kasvuhakuisia yrittäjiä Pirkanmaan kasvupolulle. Vallitsevasta koronatilanteesta johtuen sparraus toteutettiin Zoom yhteyden välityksellä.

Esiraati oli valinnut lukuisten hakemusten joukosta potentiaalisimman kasvuyritykset tapahtuman 1. sparrauspäivään. Osallistuvat yritykset olivat tehneet omasta yrityksestään kasvun canvas dokumentin, jonka avulla pääsin tutustumaan ennakolta yrityksen nykytilaan ja tavoitteisiin. Lisäksi tutustuin ennakolta yritysten kotisivuihin ja julkisista lähteistä löytyneisiin tietoihin.

Tämän avulla muodostui alustava kuva yritysten tavoitteista, toiveista ja nykyisestä tilanteesta. Koitin tehdä kotiläksyni niin hyvin kuin vain osasin. Juttelin vielä edellisenä päivänä muutaman henkilön kanssa, jotka olivat edellisenä vuonna osallistuneet tapahtumaan. Heidän vinkkinsä oli: Luota itseesi, hyvin se menee, ole avoin ja kuuntele.

Sparrausta edeltävänä iltana huomasin hiukan jännittäväni. Jännitys on positiivinen voimavara, kunhan se ei estä nukkumista tai keskittymistä. Aamupalan jälkeen tarkistin vielä kerran päivän aikataulun ja että läppärin akku on ladattuna ja kuulokkeissa riittäisi virtaa aamupäivän sparrauksiin, sillä lounaalla ehtisi lataamaan akut.

Kello yhdeksältä alkoi ensimmäinen 45 minuuttia kestävä sparraus. Kerroin, että minua hiukan jännittää, kun olen ensimmäistä kertaa mukana. Kohdeyrityksestä oli mukana markkinointijohtaja ja toimitusjohtaja. He totesivat, että heitäkin vähän jännittää, vaikka ovat pitäneet kymmeniä esityksiä omasta yrityksestään.

Kolme varttia kuulosti ennakolta pitkältä ajalta, mutta todellisuudessa aika meni nopeasti. Ensimmäisessä sparrauksessa keskityimme hyvin vahvasti markkinointiin sekä yrityksen taustaprosesseihin. Yrityksellä oli hyvä visio ja suunnitelma, mutta ulkopuolisena minulle tuli vahva näkemys, että innokkuus ja huuma olivat vieneet yrittäjän mukaan. Kehotin yrittäjää vielä hetkeksi pysähtymään ja miettimään konkreettisia välitavoitteita sekä vastuita yrityksen sisällä. Yrityksen hakiessa voimakasta kasvua yrityksellä pitäisi olla mietittynä konkreettiset välitavoitteet sekä mittarit joilla tavoitteiden toteutumista seurataan. Kasvu harvoin tulee itsestään, se vaatii aina osaavan taustajoukon, jossa on monen eri alan osaajia. Kaikkea osaamista ei tarvitse, eikä usein voikaan löytyä yrityksen sisältä. Tärkeää on tunnistaa mitä osaamista löytyy yritykseltä itseltään ja mitä palveluita voidaan ulkoistaa kumppaneille. Johtamista en ulkoistaisi organisaation ulkopuolelle, mutta markkinointiin ja taloushallintoon löytyy hyviä kumppaneita verkostoitumalla. Sparraus tuntui loppuvan kesken, mutta onneksi yrittäjällä oli vielä tapaamisia neljän muun sparraajan kanssa. Ulkoistuksia miettiessä on aina syytä pohtia minkälaisia resursseja ulkoistaminen vaatii ja millaisia panostuksia ollaan valmiita tekemään. Valitettavasti meillä loppui aika kesken, emmekä ehtineet syventyä näihin teemoihin.

 

 

Lyhyen tauon jälkeen oli vuorossa toinen 45 minuuttia kestävä sparraus. Tässä sparrauksessa painopiste oli hyvin vahvasti henkilöstönäkökulma. Yritys oli koronapandemian siivittämänä ottanut huikean kasvuloikan, jonka myötä yrityksen henkilöstömäärä oli kasvanut merkittävästi ja tulisi kasvamaan syksyn aikana lisää. Pohdimme yhdessä yrittäjän kanssa hänen vahvuuksiaan ja hän totesi, että henkilöstöjohtaminen ei ole hänen intohimonsa. Yrittäjän intohimona oli yrityksen päätoimialan mukainen työ. Pohdimme yrittäjän kanssa vaihtoehtoja, mitä tilanteessa olisi mahdollista tehdä? Vaihtoehtoina tunnistimme kolme näkökulmaa: 1) Yhden työntekijän nostaminen tiimiesimieheksi / henkilöstöpäälliköksi 2) uuden henkilön palkkaaminen henkilöstöpäällikkö nimikkeellä 3) vuokrahenkilöstöpäällikkö palvelun ostaminen. Yrittäjä oli pohtinut lähinnä ensimmäistä vaihtoehtoa, mutta keskustelun myötä hän totesi, ettei se olisi paras vaihtoehto, sillä henkilöstöpäällikön tilalle pitäisi palkata uusi henkilö tekemään henkilöstöpäälliköksi nostetun henkilön työn.  Uuden henkilön palkkaaminen on aina riski ja sisäänajovaihe kestää helposti 12 – 24 kuukautta ja maksaa yritykselle menetettyinä tuottoina merkittävän summan rahaa.  Vuokrahenkilön osalta tunnistimme haasteeksi hyvän kandidaatin löytämisen sekä  haasteen, jossa vuokrahenkilö ei tunne organisaatiota tai sen jäseniä entuudestaan. Toinen tunnistettu haaste liittyi vuokrahenkilön käytettävissä oleviin resursseihin. Kuinka monta päivää kuukaudessa palvelua pitäisi ostaa ja mitä palveluun pitäisi sisällyttää.

Kahden sparrauksen jälkeen vuorossa oli lounastauko.

Päivän kolmannessa sparrauksessa kohdeyrityksellä ei ollut erityisiä toiveita painopisteen suhteen. Tämä oli omalla tavallaan päivän haastavin sparraus, sillä kohdeyrityksen toimiala oli teollinen tuotanto, johon itselläni ei ole konkreettista kosketuspintaa. Keskustelimme hyvin laajasti koko yrityksen toiminnasta ja taloudesta. Alkukeskustelun jälkeen painopisteeksi muodostui henkilöstökokema ja avainhenkilöiden sitouttaminen organisaatioon. Tässäkin organisaatiossa korona oli tuonut merkittävän kysynnän lisäyksen, joka oli vaatinut merkittäviä investointeja ja henkilöstömäärän kasvattamista. Yrityksen suurin haaste oli sopivien henkilöiden löytäminen teolliseen tuotantoon. Kärjistetysti ongelmana on, että nuoret eivät osaa työtä ja vanhan polven tekijät kokivat yrityksen tuotantotavan itselleen vieraaksi. Emme löytäneet hyviä ratkaisuja, mutta löysimme monta hyvää kysymystä ja aihepiiriä, joiden avulla yritys voi tehdä oikeita ratkaisuja. Sitouttamisesta emme ehtineet keskustella ajanpuutteen vuoksi, vaan kehotin yrittäjää nostamaan aiheen esiin päivän viimeisen sparraajan kansa.

Päivän viimeisessä sparrauksessa teemana oli vahvasti talous ja kasvun rahoittaminen. Yritys oli merkittävän kasvuharppauksen kynnyksellä. Kasvuharppaus vaatii rahoituksen lisäksi myös riittävän organisaation luomista sekä yritysten sisäisten prosessien ja vastuiden määrittämistä. Pienessä yrityksessä kaikki voivat tehdä kaikkea eikä vastuiden määrittely ja työtehtävien rajaaminen ole välttämätöntä. Organisaation kasvaessa yli kymmenen hengen kokoluokkaan kaikki tekevät kaikkea ei ole paras tai tehokkain tapa toimia. Pohdimme yrittäjän kanssa minkälaista tukea taloushallinnon kumppani voisi tarjota taloushallinnossa ja raportoinnissa.  Yrityksen kasvaessa on tärkeää tunnistaa, että kassa kestää ja rahoitus on turvattu riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Hyvä taloushallinnon kumppani tunnistaa yrityksessä piileviä tarpeita ja käy yrityksen kanssa läpi talouden tilannetta ja auttaa ennusteiden laadinnassa.

Itselleni päivän parasta antia oli tavata neljän eri organisaation edustajia neljältä eri toimialalta. Kaikkia yrityksiä yhdisti kaksia asiaa: Halu kasvaa ja ylpeys omasta yrityksestä. Toivon näille kaikille yrittäjille onnea kasvunpolulle ja rohkeutta kestää kasvun haasteita.

Juha Määttänen

Taloushallinnon asiantuntija

Juha Määttänen työskentelee Talenomilla taloushallinnon asiantuntijana.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous