fbpx
>
Blogi
Kati Sohlberg
19.11.2020

Kilpailukieltosopimukset maksullisiksi 1.1.2022 lähtien

Työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskevaan kohtaan on tehty muutosesitys, jonka mukaan työnantajalle tulisi velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta myös alle kuuden kuukauden pituiselta kilpailukieltoajalta.

Työnantaja voisi kuitenkin välttyä korvauksen maksamiselta irtisanomalla kilpailukieltosopimuksen.  Muutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa.

Lyhyet kilpailukieltosopimukset nykyisin korvauksettomia

Kilpailukieltosopimuksia säännellään työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä. Säännöksen mukaan kilpailukieltosopimuksella voidaan erityisen painavasta syystä rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailevan toimijan kanssa samoin kuin työntekijän oikeutta itse harjoittaa tällaista toimintaa. Arvioitaessa erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimukselle huomioon olisi otettava työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät. Kilpailevaa toimintaa ei ole määritelty erikseen, mutta lähtökohtana on, että jos toiminta ei ole kiellettyä työsuhteen aikana, se ei ole kiellettyä myöskään kilpailukieltosopimuksen nojalla. Kilpailukieltosopimuksilla on tarkoitus suojata työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia. Erityisen painava syy kilpailukieltosopimukselle on katsottu olevan muun muassa, mikäli työtehtävät liittyvät tuotekehitys- tai tutkimustoimintaan ja työnantajalla on sellaista osaamista, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole käytössä.

Nykyisen sääntelyn mukaan puolen vuoden kilpailukielto on korvaukseton ja puolen vuoden ylittävästä kilpailukieltosopimuksesta työntekijälle on maksettava kohtuullinen korvaus

Työnantajalle korvausvelvollisuus kaikista kilpailukieltosopimuksista

Kilpailukieltosopimuksen edellytyksenä olevan erityisen painavan syyn on oltava voimassa sekä kilpailukieltosopimusta tehtäessä että kilpailukieltosopimukseen vedottaessa, tai kilpailukieltosopimus on mitätön.

Muutoksen myötä työnantajalla olisi velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta heti työsuhteen päättymisestä lähtien. Työnantajan täytyisi maksaa työntekijälle korvausta enintään kuuden kuukauden kilpailukiellosta vähintään 40 % rajoitusajan palkasta. Yli kuuden kuukauden kilpailukiellosta työnantajan täytyisi maksaa 60 % rajoitusajan palkasta. Korvaus määräytyisi työntekijän tavanomaisen palkan mukaan. Korvaus maksettaisiin rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, elleivät osapuolet sopisi toisin. Maksamisajankohdasta ei voisi sopia kilpailukieltosopimuksessa etukäteen toisin, mutta työntekijän irtisanouduttua sopiminen olisi mahdollista.

Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen huomatessaan, ettei velvoitteelle ole tarvetta.  Kilpailukieltosopimuksen voisi irtisanoa noudattaen irtisanomisaikaa, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa (1/3) rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Siten 12 kuukauden kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika olisi vähintään neljä kuukautta. Mikäli työntekijä olisi jo ehtinyt irtisanoa työsopimuksensa, kilpailukieltosopimuksesta luopuminen ei enää olisi mahdollista. Velvollisuus maksaa korvausta kilpailukiellosta jatkuisi kilpailukieltosopimusta koskevan irtisanomisajan päättymiseen saakka, vaikka työsuhde päättyisi aiemmin. Tällaisessa tapauksessa työntekijällä olisi oikeus saada sopimuksen perusteella korvausta siltä osin kuin kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika ulottuisi työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle. Osapuolet voisivat työntekijän irtisanouduttua sopia kilpailukieltosopimuksen irtisanomisajasta toisin, mutta kilpailukieltosopimuksessa ei saisi etukäteen sopia lyhyemmästä irtisanomisajasta.

Kilpailukielto saisi muutoksenkin jälkeen olla korkeintaan vuoden pituinen ja sopimussakon enimmäismäärä kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta olisi yhä kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Myöskään muutoksen jälkeen kilpailukieltosopimus ei sitoisi työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä, eikä rajoitus kilpailukieltosopimuksen kestosta ja sopimussakon enimmäismäärästä koskisi yrityksen johtoa.

 

Muutokselle on siirtymäaika

Uuden lainsäädännön on määrä tulla voimaan 1.1.2022, mutta sitä sovellettaisiin myös kilpailukieltosopimuksiin, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa. Muutokselle tulisi kuitenkin yhden vuoden siirtymäkausi 31.12.2022 asti, minkä aikana työnantajat voisivat sopeutua uuteen lainsäädäntöön ja tarvittaessa irtisanoa kilpailukieltosopimukset, jotka on tehty aiemman lainsäädännön voimassa ollessa. Kilpailukieltosopimukset voitaisiin irtisanoa siirtymäkauden aikana ilman irtisanomisaikaa.

Ennen vuotta 2022 sovittuihin kilpailukieltosopimuksiin sovellettaisiin vuoden 2022 aikana nykyistä sääntelyä. Jos kilpailukieltosopimuksen rajoitusaika päättyisi siirtymäajan eli vuoden 2022 aikana, korvausvelvollisuutta ei olisi. Jos kilpailukieltosopimuksen rajoitusaika taas päättyisi siirtymäajan jälkeen, korvausvelvollisuus koskisi sitä osaa rajoitusajasta, joka sijoittuisi siirtymäajan päättymisen jälkeiselle ajalle. Siltä osalta rajoitusaikaa, joka ajoittuisi siirtymäajalle, ei siis tarvitsisi maksaa korvausta.

Lisäksi ehdotetaan, että uutta lainsäädäntöä ei sovellettaisi yli kuuden kuukauden kilpailukieltosopimuksiin, jotka on solmittu 1.1.2022 mennessä, jos niihin liittyvää kohtuullista korvausta on maksettu tai sitä on alettu maksaa ennen uuden lain voimaantuloa.

Muutokseen kannattaa varautua

Muutoksen tarkoituksena on vähentää perusteettomia ja tarpeettomia kilpailukieltoja sekä selventää korvauksien maksamista. Siirtymäaikana työnantajien kannattaa käydä läpi olemassa olevat kilpailukieltosopimukset ja arvioida, onko kilpailukieltosopimukselle ollut alun perinkään erityisen painavaa syytä. Jos ei, tällaisista kilpailukieltosopimuksista on syytä luopua. Mikäli kilpailukieltosopimukselle on erityisen painava syy, työnantajan kannattaa arvioida, mikä on kyseisen kilpailukieltosopimusten taloudellinen merkitys, ja tarvittaessa luopua kilpailukieltosopimuksista, joiden voimassa pitäminen ei ole taloudellisesti ja liike- ja ammattisalaisuuksia suojaava merkitys huomioiden liiketoiminnallisesti järkevää.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että muutosesitys on vielä menossa eduskunnan käsittelyyn ja esitykseen voi vielä tulla muutoksia.

Otathan yhteyttä, mikäli tarvitset apua kilpailukieltosopimuksiin tai muihin juridisiin asioihin liittyen.

Kati Sohlberg, Lakimies, varatuomari. Puh. 050 573 1574, kati.sohlberg@talenom.fi.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_222+2020.aspx