>
Blogi
Anne Kinnunen
21.01.2021

Perimyksestä ja testamentista Suomessa

 

Laki luo yhden mallin perimysjärjestykselle. Perintökaaressa määritään, kuka tai ketkä perivät kuolleen henkilön omaisuuden, ja miten omaisuuden jakaantuu perillisten kesken. Perintökaaren mukaan perilliset käyttävät sopivia perintejaosta keskenään, tai mikäli he eivät pääse sopimukseen per ajatusosta, on omaisuus jaettava pesänjakajan toimesta. Omaisuus voi olla vuosiakin jakamattomassa tilassa ja sen kunnossapito voi jäädä laiminlyömättä, elleivät perilliset saa sovittua asioista. Jos pereminenjaon suorittaa pesänjakaja, on hänellä oikeus saada tehtävästä palkkio ja korvaus kuluistaan. Ne maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän varoista. Pesänjakajan sisällä jakopäätökseen tyytymätön kuolinpesän osakas voi nostaa moitekanteen käräjäoikeudessa, joka tarjoaa aasialaista jatkoa ja kulutusta nousta suurikseen.

Eloonjääneen puolison aseman turvaaminen testamentilla

Perintökaari ei huomi kuolleen henkilön tahtoa siitä, miten omaisuus jaetaan perillisten kesken ja miten eloonjääneen puolison asema turvataan. Testamentilla olevalla tasolla, kenelle oma omaisuus menee kuoleman jälkeen ja turvata eloonjääneen puolison asema.

Avioliitossa eloonjäänyt puoliso perii ensiksi kuolleen puolison siinä, jos kuolleella puolisolla ei ole lapsia. Muussa nyky aviopuoliso ei ole perimysasemassa. Avoliitossa taas avopuoliso ei ole lainkaan perimysasemassa. Laissa avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta on annettava tarkoituksenmukaista olennaista olemassa olevaa avopuoliso voi vaatia hyvitystä toiselta avopuolisolta, mutta muutoin avopuolisoilla ole lain mukaan oikeutta toisen avopuolison omaisuuteen. Hyvitystä vasta vaatia toiselta avopuolisolta omaisuuden erottelun alueella. Riitössä olevasta se voi johtaa oikeudenkäyntiin.

Avioliitossa eloonjääneen puolison asemaan vaikuttaa se, onko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Jos lesken avio-oikeus ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen on suljettu pois avioehtosopimuksella ja ensiksi kuolleella puolisolla on yksikin lapsi, ei leski saa mitään ensiksi kuolleen puolison omaisuudesta. Lesken vähimmäissuojana on kuitenkin se, että hän saa jäädä asumaan puolisoiden yhteisen kotina käyttävän asunnon ja hallita sitä, ellei hän itse omista kodiksi sopivaa asuntoa. Leski saa myös hallita yhteisössä kodissa sinun tavanomaista asuinirtainta. Hallintaoikeudessa on kuitenkin riskinsä eikä se aina sovi kaikille aviopuolisoille. Omistusoikeustestamentin tekeminen eri yhteyksissä, kun kyse on toisesta vaihtoehdosta, mikä on sekä aviopuolisoiden, että avopuolisoiden hyvä huomioida.

Eloonjääneen puolison asemaa ja asioista sopimukset voivat vaikeuttaa siten, että puolisoilla on lapsia aikaisemmista liitoista tai sekä aikaisemmin, jolloin nykyisestä liitosta.

 

 

 

Yrittäjä ja testamentti

Yrittäjä voi testamentilla varautua siihen, kenelle yritysomaisuus menee ja mitä hän haluaa yritysomaisuudelle käyvän hänen kuolemansa jälkeen. Yrittäjän huomattava voi olla yrityksen sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen tai yritystoiminnasta luopuminen jo elinaikanaan, hänellä ei ole mitään omaisuutta muuta kuollessaan. Todellisuudessa asiat eivät välttämättä ole välttämättömiä, jos niin suunnitellaan. Testamentilla yrittäjä voikin turvata tahtonsa ennakoimattomien tapahtumien varalta.

Yritysomaisuutta testamentattaessa on huomattavaa yritysmuotoa, jonka perusteella osakeyhtiössä yhtiöjärjestelmätessä ja / tai osakassopimuksessa voi olla osakkaan kuolemantapauksen johtajan määräyksiä,
mukaan lukien toisilla osakkailla ja / tai yhtiöllä oikeus lunastaa osakkeet kuolinpesältä tai testamentinsaajalta. Nämä asiakirjat on merkittävä testida testamenttia tehdessä.

Oma tahto testamenttiin

Testamentin tekemisessä on huolellinen ja ymmärrettävä oikeudellinen termit. Toisen henkilön tekemästä testamentista mallin ottamista ei ole kannattavaa, vaikka olisikin samanlainen perhetausta. Testamenttia tehdessä kannattaa keskustella omasta tahdosta lakimiehen kanssa, jotta testamentti on oman tahdon vastaava ja sanamuodoltaan merkittävä sellainen kuin on tarkoittanut. Lakimies esittää myös testamenttivaraavien mahdollisuuksien, vaihtoehtojen ja hyötyjen, jotka voivat jäädä huomattavasti ilman lakimiehen apua. Kaiken vain testamentti on muotomääräinen oikeustoimi. Sen on täytettävä tietyt laissa määritellyt ominaisuudet, jotta se on pätevä. Mikäli määräyksiä ei ole välttämätöntä, siinä testamentti julistaa presidentimessa pätemättömäksi.

Otathan yhteyttä, mikäli tarvitset apua testamentin tekemisessä tai muissa oikeudellisissa asioissa.
Anne Kinnunen, lakimies, varatuomari. Puh. 0207525 359, anne.kinnunen@talenom.fi

Anne Kinnunen

Lakimies, varatuomari, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Kirjoittaja Anne Kinnunen työskentelee lakimiehenä mm. perhe- ja perintöoikeudellisten asioiden parissa Talenom neuvontapalveluissa.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous