fbpx
>
Blogi
Anne Kinnunen
21.01.2021

Perimyksestä ja testamentista Suomessa

 

Laki luo yhden mallin perimysjärjestykselle. Perintökaaressa määrätään, kuka tai ketkä perivät kuolleen henkilön omaisuuden, ja miten omaisuus jakaantuu perillisten kesken. Perintökaaren mukaan perilliset voivat sopia perinnönjaosta keskenään, tai mikäli he eivät pääse sopimukseen perinnönjaosta, on omaisuus jaettava pesänjakajan toimesta. Omaisuus voi olla vuosiakin jakamattomassa tilassa ja sen kunnossapito voi jäädä laiminlyömättä, elleivät perilliset saa sovittua asioista. Jos perinnönjaon suorittaa pesänjakaja, on hänellä oikeus saada tehtävästä palkkio ja korvaus kuluistaan. Ne maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän varoista. Pesänjakajan tekemään jakopäätökseen tyytymätön kuolinpesän osakas voi nostaa moitekanteen käräjäoikeudessa, jolloin asian käsittely jatkuu ja kulut voivat nousta suuriksikin. Testamentti on ainoa keino ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten omaisuus jaetaan perittävän kuoleman jälkeen sekä keino estää ei-toivottuja asioita.

Eloonjääneen puolison aseman turvaaminen testamentilla

Perintökaari ei huomioi kuolleen henkilön tahtoa siitä, miten omaisuus jaetaan perillisten kesken ja miten eloonjääneen puolison asema turvataan. Testamentilla voidaan vaikuttaa siihen, kenelle oma omaisuus menee kuoleman jälkeen ja turvata eloonjääneen puolison asema.

Avioliitossa eloonjäänyt puoliso perii ensiksi kuolleen puolison silloin, jos kuolleella puolisolla ei ole lapsia. Muussa tapauksessa aviopuoliso ei ole perimysasemassa. Avoliitossa taas avopuoliso ei ole lainkaan perimysasemassa. Laissa avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta mainittujen tiettyjen edellytysten ollessa olemassa avopuoliso voi vaatia hyvitystä toiselta avopuolisolta, mutta muutoin avopuolisoilla ole lain mukaan oikeutta toisen avopuolison omaisuuteen. Hyvitystä täytyy vaatia toiselta avopuolisolta omaisuuden erottelun yhteydessä. Riitaisessa tilanteessa se voi johtaa oikeudenkäyntiin.

Avioliitossa eloonjääneen puolison asemaan vaikuttaa se, onko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Jos lesken avio-oikeus ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen on suljettu pois avioehtosopimuksella ja ensiksi kuolleella puolisolla on yksikin lapsi, ei leski saa mitään ensiksi kuolleen puolison omaisuudesta. Lesken vähimmäissuojana on kuitenkin se, että hän saa jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon ja hallita sitä, ellei hän itse omista kodiksi sopivaa asuntoa. Leski saa myös hallita yhteisessä kodissa olevaa tavanomaista asuinirtainta. Hallintaoikeudessa on kuitenkin riskinsä eikä se aina sovi kaikille aviopuolisoille. Omistusoikeustestamentin tekeminen ainakin yhteisen kodin osalta on yksi vaihtoehto, mikä on sekä aviopuolisoiden, että avopuolisoiden hyvä huomioida. Avopuolisoilla ei ole edes avioliittolain mukaista vähimmäissuojaa, vaan mikäli avopuolisot haluavat turvata toisen puolison asemaa kuoleman varalta, on testamentti ehdottoman tärkeä.

Eloonjääneen puolison asemaa ja asioista sopimista voi vaikeuttaa lisäksi se, että puolisoilla on lapsia aikaisemmista liitoista tai sekä aikaisemmista että nykyisestä liitosta.

 

 

 

Yrittäjä ja testamentti

Yrittäjä voi testamentilla varautua siihen, kenelle yritysomaisuus menee ja mitä hän haluaa yritysomaisuudelle käyvän hänen kuolemansa jälkeen. Yrittäjän tarkoituksena voi olla yrityksen sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen tai yritystoiminnasta luopuminen jo elinaikanaan, jolloin hänellä ei olisi omaisuutta enää kuollessaan. Todellisuudessa asiat eivät välttämättä kuitenkaan mene niin kuin hän on suunnitellut. Testamentilla yrittäjä voikin turvata tahtonsa ennakoimattomien tapahtumien varalta.

Yritysomaisuutta testamentattaessa on huomioitava yritysmuoto, sillä esimerkiksi osakeyhtiössä yhtiöjärjestyksessä ja/tai osakassopimuksessa voi olla osakkaan kuolemantapauksen johdosta määräyksiä,
joiden mukaan toisilla osakkailla ja/tai yhtiöllä on oikeus lunastaa osakkeet kuolinpesältä tai testamentinsaajalta. Nämä asiakirjat on syytä huomioida testamenttia tehdessä.

Oma tahto testamenttiin

Testamentin tekemisessä on oltava huolellinen ja ymmärrettävä oikeudelliset termit. Toisen henkilön tekemästä testamentista mallin ottaminen ei ole kannattavaa, vaikka olisikin samanlainen perhetausta. Testamenttia tehdessä kannattaa keskustella omasta tahdosta lakimiehen kanssa, jotta testamentti on oman tahdon mukainen ja sanamuodoltaan varmasti sellainen kuin on tarkoittanut. Lakimies esittää myös testamenttimääräysten mahdollisuudet, vaihtoehdot ja hyödyt, jotka voivat jäädä huomioimatta ilman lakimiehen apua. Kaiken lisäksi testamentti on muotomääräinen oikeustoimi. Sen on täytettävä tietyt laissa määrätyt edellytykset, jotta se on pätevä. Mikäli määräyksiä ei ole noudatettu, voidaan testamentti julistaa tuomioistuimessa pätemättömäksi.

Otathan yhteyttä, mikäli tarvitset apua testamentin tekemisessä tai muissa oikeudellisissa asioissa.
Anne Kinnunen, lakimies, varatuomari. Puh. 0207 525 359, anne.kinnunen@talenom.fi