Pk-yrittäjän vero- ja lakiuutiset: elokuu 2018

Uutiset

VEROTUKSEN UUTISIA

AJANKOHTAISTA


Verkkokaupan arvonlisäverotus yksinkertaistuu

Hallitus esittää lainmuutoksia, jolla pannaan täytäntöön EU-lainsäädäntöä rajat ylittävästä sähköisestä kuluttajakaupasta. Pienet yritykset pystyisivät jatkossa käymään helpommin verkkokauppaa EU-maiden välillä. Lainmuutokset yksinkertaistaisivat arvonlisäverojärjestelmää ja vähentäisivät yritysten hallinnollista taakkaa. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Lue lisää


Esitykseen sisältyy helpotus pienille yrityksille: EU:n sisäisessä rajat ylittävässä myynnissä otetaan käyttöön 10 000 euron raja, kun on kyse radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen ja telepalvelujen myynnistä. Jos tällaisten palvelujen myynti muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneille kuluttajille ei ylitä kalenterivuonna tätä rajaa, verotuspaikka säilyy myyjän sijoittautumisjäsenvaltiossa.

Nykyisin vero tulee maksaa ostajan sijoittautumisvaltioon. Uusi säännös on myyjille valinnainen.

Lisäksi asiakkaiden tunnistamisen näyttövaatimukset kevenevät. Jos yritys myy radio- ja televisiolähetyspalveluja, sähköisiä palveluja ja telepalveluja EU:n sisällä enintään 100 000 eurolla, se tarvitsee jatkossa vain yhden todisteen ostajan sijoittautumispaikan määrittämiseksi.

https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/verkkokaupan-arvonlisaverotus-...


Veroilmoitus siirtyy OmaVeroon

Suurin osa henkilöasiakkaiden veroasioista siirtyy Verohallinnon OmaVero-palveluun tämän vuoden lopulla. Palvelussa voi jatkossa hoitaa veroasioita ympäri vuoden. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen tiedot voi viedä OmaVeroon heti laskun maksamisen jälkeen.

Keväällä 2019 myös veroilmoituksen täydennykset tehdään OmaVerossa. Veroilmoituksen täydentäminen paperilla on jatkossakin mahdollista, mutta se tapahtuu eri tavalla kuin aiemmin. Täydennyksiä ei enää tehdä suoraan esitäytettyyn veroilmoitukseen, vaan erillisillä paperilomakkeilla.
 

VEROHALLINNON OHJEET


Verohallinto on päivittänyt ohjeitaan LINKKI
Viimeisimmistä ohjeista poimintoja lyhyesti:

Seuraamusmaksut tuloverotuksessa

Verohallinto on julkaissut 5.6.2018 päivätyn ohjeen Seuraamusmaksut tuloverotuksessa (dnro: A66/200/2017). Ohjeessa käsitellään uudistettuja seuraamusmaksuja, joita ovat myöhästymismaksu ja veronkorotus. Uudet veronkorotussäännökset ovat aiempaa kaavamaisemmat. Veronkorotuksen määräämiseen ja suuruuteen liittyvää viranomaisen tapauskohtaista harkintavaltaa on supistettu.

Uusia seuraamusmaksuja sovelletaan kaikkien verovelvollisryhmien tuloverotuksessa vuodelta 2018 toimitettavasta verotuksesta alkaen. Verovuotta 2018 edeltäneiden vuosien verotuksessa ja muutosverotuksessa sovelletaan aikaisempia veronkorotussäännöksiä.

Lue lisää


Myöhästymismaksu on kiinteämääräinen. Verohallinto määrää verovelvolliselle myöhästymismaksun, jos veroilmoitus on annettu myöhässä, mutta ennen verovelvollisen verotuksen päättymistä. Myöhästymismaksu määrätään myös, jos verovelvollinen oma-aloitteisesti korjaa muun ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin ennen verotuksen päättymistä. Luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle määrättävä myöhästymismaksu on 50 euroa verovuotta kohden. Muille verovelvollisille määrättävä myöhästymismaksu on 100 euroa verovuotta kohden.

Verohallinto määrää verovelvolliselle veronkorotuksen, jos veroilmoitus tai muu ilmoitus taikka muu säädetty tieto, asiakirja tai selvitys on annettu puutteellisena tai virheellisenä taikka on jätetty kokonaan antamatta.

Veronkorotus voidaan määrätä kaikista ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönneistä, joista on tähänkin saakka voitu määrätä veronkorotus. Poikkeuksena ovat ne laiminlyönnit, joiden seuraamukseksi on säädetty myöhästymismaksu. Veronkorotussäännös on viranomaista velvoittava siten, että veronkorotus on määrättävä, jos ilmoittamisvelvollisuus on laiminlyöty. Veronkorotus jätetään määräämättä vain, jos ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä tai siihen on muu laissa säädetty peruste.

Uusien veronkorotussäännösten mukaisen veronkorotuksen määrääminen ei edellytä syyllisyysarviointia. Uusien säännösten mukaan veronkorotuksen määrä ei perustu verovelvollisen tahallisuuden tai tuottamuksen arviointiin, vaan se vahvistetaan tapauksen ulkoisten tunnusmerkkien, kuten ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiin liittyvän tulon tai veron määrän tai laiminlyönnin toistuvuuden perusteella. Tavallisesti tämä tarkoittaa sitä, että veronkorotukseksi vahvistetaan säädetyn prosentin mukainen määrä lisätystä tulosta tai lisääntyneestä verosta.

Veronkorotuksen perustaso on 2 % lisätystä tulosta tai 10 % lisääntyneestä verosta. Perustason veronkorotus määrätään, jos tapauksessa ei ole laissa säädettyjä veronkorotusta alentavia tai korottavia seikkoja. Veronkorotuksille ei ole euromääräistä kattoa.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/66816/seuraamus...
 

VAROJEN JAKO VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTOSTA

Verohallinto on julkaissut 20.6.2018 päivätyn ohjeen Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa (dnro: A33/200/2018). Ohje korvaa aiemmin annetun samannimisen ohjeen. Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta on verotuksessa pääsäännön mukaan osinkoa. Edellytysten täyttyessä varojenjakoa käsitellään verotuksessa kuitenkin luovutuksena.

Ohjeeseen on lisätty kohta, joka käsittelee muun kuin yhtiön osakkaan tekemän suorituksen kirjaamista vapaan oman pääoman rahastoon. Ohjeessa käsitellään myös aikaisempaa laajemmin pääomansijoituksia yrityksen toimintamuodon muutosten yhteydessä.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60520/vapaan-om...
 

HENKILÖKUNTAEDUT VEROTUKSESSA

Verohallinto on julkaissut 25.6.2018 päivätyn ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa.
(dnro: A92/200/2018). Ohjeessa käsitellään henkilökuntaetuja yksityishenkilön tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä. Ohjeessa on käsitelty yksityiskohtaisesti verovapaaksi säädettyjä henkilökuntaetuja. Näiden lisäksi on käsitelty myös muita verotus- ja oikeuskäytännössä verovapaiksi katsottuja henkilökuntaetuja. Ohje ei ole uusi, mutta sitä on selkeytetty hammashoidon sekä työntekijän omaehtoisen verovapaan virkistys- ja harrastustoiminnan osalta.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/62486/henkil%C3...
 

TYÖNANTAJAN OTTAMAT VAPAAEHTOISET ELÄKEVAKUUTUKSET

Verohallinto on julkaissut 26.6.2018 päivätyn ohjeen Työnantajan ottamat vapaaehtoiset eläkevakuutukset (dnro: A88/200/2018). Ohjeessa käsitellään työnantajan ottamia vapaaehtoisia yksilöllisiä ja kollektiivisia eläkevakuutuksia. Ohjetta on päivitetty korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä.

Työnantajan työntekijälleen ottaman vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksut ovat työntekijälle verovapaa etu, jos vakuutus täyttää tuloverolaissa säädetyt edellytykset eikä työnantajan maksamien maksujen yhteismäärä ylitä verovuonna 8.500 euroa. Myös vakuutuksen tuotto kertyy säästämisaikana verovapaasti. Aikanaan vakuutuksesta maksettava lisäeläke verotetaan vakuutetun ansiotulona.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48268/ty%C3%B6n...
 

VIRTUAALIVALUUTTOJEN VEROTUS

Verohallinto on julkaissut 29.5.2018 päivätyn ohjeen Virtuaalivaluuttojen verotus (dnro: A49/200/2018). Ohjeessa käsitellään virtuaalivaluuttojen verotusta henkilöverotuksessa, yritysverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa. Ohjeeseen on päivitetty tuloverotuksen tulkintakannanottoja erilaisissa verotukseen liittyvissä käytännön tilanteissa. Yritysverotusta koskevaa lukua on myös laajennettu merkittävästi. Ohjeessa käsitellään myös virtuaalivaluuttojen käyttöön liittyvää arvonlisäverotusta.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48411/virtuaali...
 

MAAHANTUONNIN ARVONLISÄVERON PERUSTEEN MÄÄRITTÄMINEN

Verohallinto on julkaissut 4.7.2018 päivätyn ohjeen Maahantuonnin arvonlisäveron peruste (dnro: A65/200/2018) Uudessa ohjeessa kerrotaan, miten maahantuonnin arvonlisäveron peruste määritetään ja vero lasketaan eri tilanteissa. Uusi ohje täydentää aikaisemmin julkaistua syventävää vero-ohjetta maahantuonnin arvonlisäverotusmenettelystä 1.1.2018 alkaen. 
 
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/67624/maahantuo...

 

MUITA UUTISIA

TYÖNANTAJIEN ELÄKEVAKUUTUSVELVOLLISUUDEN VALVONTA

Eläketurvakeskus tiedottaa, että toukokuussa on aloitettu työnantajien eläkevakuuttamisen valvonta vuoden 2017 verotietojen perusteella. Eläketurvakeskus valvoo, että työnantajat täyttävät työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa.

Lue lisää


Jälkikäteisessä massavalvonnassa vertaillaan työnantajien Verohallinnolle vuosi-ilmoituksessa ilmoittamia palkkatietoja ja työeläkejärjestelmälle ilmoittamia ansiotietoja. Vertailu kattaa lähes kaikki yksityisen sektorin työnantajat.

Suomessa toimivilla työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työntekijöidensä eläketurva Suomen lainsäädännön mukaisesti riippumatta työntekijän kansallisuudesta. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös Suomessa toimivia ulkomaisia työnantajia. Poikkeuksena tästä voivat olla työntekijät, jotka ulkomainen työnantaja lähettää Suomeen työhön.

1.1.2019 palkkatietojen ilmoittamisesta tulee yksinkertaisempaa, sillä palkkatiedot ilmoitetaan vain yhteen paikkaan, tulorekisteriin.
 

UUSI LIIKESALAISUUSLAKI VOIMAAN


Uusi liikesalaisuuslaki on vahvistettu 10.8.2018. Laissa säädetään liikesalaisuuksien suojasta ja siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista. Liikesalaisuuden osalta käytettävä käsitteistö on yhdenmukaistettu. Laissa on liikesalaisuuden määritelmä sekä säännökset liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta, käyttämisestä ja ilmaisemisesta.

Lue lisää


Laissa määritellään myös sallitut liikesalaisuuden hankkimistavat ja säädetään siitä, millä edellytyksillä väärinkäytöksistä ja laittomasta toiminnasta voidaan ilmoittaa ja sananvapautta käyttää liikesalaisuuden suojasta huolimatta.

Liikesalaisuuden haltijan käytettävissä on liikesalaisuuksien loukkaustilanteissa nykyistä täsmällisemmin määritellyt ja kattavammat oikeussuojakeinot. Tuomioistuin voi määrätä kielloista ja korjaavista toimenpiteistä tai maksettavaksi käyttökorvausta. Se voi myös määrätä liikesalaisuuden loukkaajan maksamaan hyvitystä ja vahingonkorvausta liikesalaisuuden haltijalle.

Käräjäoikeudella ja markkinaoikeudella on osin rinnakkaista toimivaltaa liikesalaisuuden loukkauksia koskevissa riita-asioissa.

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-liikesalaisuuslaki-voimaan
 

TYÖLLISYYSKYNNYKSEN ALENTAMISTA ALLE 20 TYÖNTEKIJÄN YRITYKSISSÄ PYRITÄÄN ALENTAMAAN


Hallitus on tehnyt muutosesityksen työsopimuslakiin työllistymiskynnyksen alentamisesta alle 20 työntekijän yrityksissä. Esitys on ollut lausuntokierroksella. Esityksessä haetaan muutoksia irtisanomissuojaa koskeviin säädöksiin, tavoitteena alentaa työllistymiskynnystä alle 20 työntekijän yrityksissä.

Lue lisää


Muutosesityksen mukaan alle 20 työntekijää työllistävissä yrityksissä irtisanomisperusteena pidettäisiin myös nykyistä vähäisempää työvelvoitteen laiminlyöntiä tai rikkomista taikka epäasiallista käyttäytymistä silloin, kun työntekijän moitittava menettely on horjuttanut työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttanut työnantajan ja työyhteisön toimintaa eikä työsuhteen jatkamista voitaisi pitää enää työnantajan kannalta kohtuullisena.

Irtisanominen olisi mahdollista vasta sen jälkeen, kun työntekijää on ensin varoitettu moitittavasta menettelystä. Sen sijaan irtisanomisen edellytyksenä ei olisi, että työnantaja on pyrkinyt tarjoamaan työntekijälle muuta työtä ennen työsuhteen päättämistä. Alle 20 työntekijän yrityksissä sovellettava kevennetty irtisanomisperuste ei koskisi työsopimuslaissa säädettyjä kiellettyjä irtisanomisperusteita.

Tarkoituksena on, että muutos ei vaikuttaisi irtisanomiskynnyksen korkeuteen henkilöstömäärältään isommissa yrityksissä. Tältä osin sääntely jäisi siten nykyiselleen.

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lakiesitys-tyollistymiskynnyk...
 

TYÖTTÖMYYSTURVAN KARENSSEIHIN KAAVAILLAAN MUUTOKSIA


Hallitus hakee muutoksia työttömyysetuuksien saamiseen: Työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi omatoimista työnhakua. Samalla muut työnhakijan velvoitteet vähenisivät. Työnhakija voisi keskittyä olennaiseen eli hakemaan töitä ja voisi itse päättää, mitä itselleen sopivaa työtä hakee. Uudistuksella on tavoite edistää työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamista työmarkkinoilla. Esitys on lausuntokierroksella, eikä lopullisesta sisällöstä vielä ole päätetty.

Lue lisää


Haettavien työmahdollisuuksien määrä määriteltäisiin työllistymissuunnitelmassa. Työnhakijalta edellytettäisiin enintään neljän työmahdollisuuden hakemista kuukaudessa.  Työnhaku-velvoitteessa huomioitaisiin työnhakijan valmiudet, mahdollinen ammattitaitosuoja ja alueen työmarkkinatilanne. Tarvittaessa työnhakija ohjattaisiin hänen palvelutarpeensa mukaisiin palveluihin.

Työnhakija ilmoittaisi työnhaustaan verkkopalvelussa tai muulla sovitulla tavalla kuukauden välein. Jos työnhakija ei hakisi työtä työllistymissuunnitelmassa edellytetyllä tavalla, häntä muistutettaisiin työttömyysetuuden vastikkeellisuudesta. Jos hakijan menettely toistuisi, hänelle asetettaisiin kestoltaan porrastetusti karenssi tai työssäolovelvoite.

Pois käytöstä jäisivät nykyiset karenssit, jotka liittyvät tarjotun työn hakematta jättämiseen, työllistymissuunnitelman laatimisesta kieltäytymiseen, työllistymissuunnitelman toteuttamatta jättämiseen, työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymiseen ja työllistymistä edistävän palvelun keskeyttämiseen.

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/omatoiminen-tyonhaku-tyottomy...
 

OSAKEYHTIÖIDEN VÄHIMMÄISOSAKEPÄÄOMAVAATIMUKSESTA 2500 EUR HALUTAAN LUOPUA


Osakeyhtiölakiin ehdotetaan muutosta, joka poistaisi yksityisiltä osakeyhtiöiltä 2 500 euron vähimmäispääomavaatimuksen. Oikeusministeriön laatiman ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa yritystoiminnan aloittamista.

Lue lisää


Muutos helpottaisi erityisesti yksin yrittämistä ja uusien mikroyritysten perustamista. Muutos vahvistaisi muutoinkin yritystoiminnan edellytyksiä ja mahdollistaisi digitaalisen perusilmoituksen tekemistä kaupparekisteriin ja verottajalle sekä rekisteri-ilmoitusten käsittelyn automatisoinnin.

Lisäksi ehdotetaan, että osakepääoman rekisteröintiä koskevia vaatimuksia helpotetaan. Ehdotuksen mukaan vaatimus osakepääoman maksua koskevasta tilintarkastajan lausunnosta tai muusta selvityksestä koskisi vain julkisia osakeyhtiöitä ja sellaisia yksityisiä osakeyhtiöitä, joiden osakepääoma on vähintään 80 000 euroa.

Asiaa koskeva lakiesitys on nyt lausuntokierroksella, joka päättyy 24.9.2018. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian lakimuutoksen vahvistamisen jälkeen.

https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yritystoiminnan-...
 

PK-VIENTIYRITYSTEN  RAHOITUSOSAAMISTA VAHVISTETAAN


Viennin rahoittajat ja luottovakuuttajat ovat päättäneet ryhtyä laajaan yhteistyöhön pk-vientiyritysten rahoitusosaamisen vahvistamiseksi. Vuosina 2018–2019 toteutetaan alueellinen Vientikaupan rahoituskiertue, jossa ovat mukana Finnveran ja alueellisten kauppakamarien lisäksi suurimmat Suomessa toimivat pankit ja kaikki yksityiset luottovakuuttajat. Neuvontaa lisätään ja syksystä lähtien järjestetään viennin rahoituksen työpajoja yrityksille eri puolilla maata.
 

Lue lisää



Hankkeen taustalla on Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen keväällä 2018 toteuttama tutkimus, jonka tulosten mukaan suomalaisilta pk-vientiyrityksiltä jää todennäköisesti vientikauppoja saamatta, koska ne eivät tunne riittävästi ostajalle kaupanteossa tarjottavia rahoitusvaihtoehtoja. Ostajarahoituksen merkitystä yrityksen kilpailuvalttina ei tiedosteta. Joka viidennelle vientiyritykselle on syntynyt kahden viime vuoden aikana luottotappioita, koska ostaja on jättänyt laskun maksamatta. Suojaustapoja ei tunneta riittävän laajasti.  

https://kauppakamari.fi/2018/06/13/finnvera-ja-kauppakamari-suomalaisyri...
 

Header-kuva

Ota yhteyttä

Myynti

0207 525 500

Yksinkertaistettu yhteydenotto