Pk-yrittäjän vero- ja lakiuutiset: huhtikuu 2017

Uutiset

VEROTUKSEN UUTISIA

VEROHALLINNON OHJEET

Verohallinto on päivittänyt ohjeitaan LINKKI

Viimeisimmistä ohjeista poimintoja lyhyesti:

 

Arvonlisäveron alarajahuojennus

Verohallinto on päivittänyt ohjeet Arvonlisäveron alarajahuojennus sekä Arvonlisäveron alarajahuojennus tuloverotuksessa. Varsinainen asiasisältö ei ole muuttunut, mutta ohjeita on päivitetty lakimuutosten sekä tarkennusten johdosta.

Yhtiön voi tietyin edellytyksin saada takaisin maksamansa arvonlisäveron määrän alarajahuojennuksena, kun liikevaihto on korkeintaan 10.000 euroa. Osittaisen huojennuksen voi saada kun liikevaihto on 10.000 - 30.000 euroa.

Ohjeissa on tarkemmin opastettu liikevaihdon laskemisesta, huojennuksen laskemisesta ja ilmoittamisesta. Saatu arvonlisäveron alarajahuojennus on tuloverotuksessa veronalaista tuloa.


Vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset

Verohallinto on julkaissut ohjeen Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset. Alla lyhyesti ohjeesta:

Talkoo- ja vapaaehtoistyöstä ei makseta korvausta. Jos tekijä saa työstään vastiketta, se on veronalaista ansiotuloa riippumatta vastikkeen laadusta ja määrästä. Myös vapautus jostakin maksuvelvollisuudesta on vastiketta tehdystä työstä. Tavanomaista ja kohtuullista tarjoilua tai koulutusta ei pidetä veronalaisena tulona.

Yritykset voivat maksaa yleishyödylliselle yhteisölle (esimerkiksi urheiluseuralle) korvausta toimeksiannon perustella tehdystä työstä (lyhytaikainen sopimus esimerkiksi inventaari, pihan siivoustyöstä jne). Korvaus on yleensä vähennyskelpoinen kulu yritykselle. Korvaus on käytettävä yleishyödylliseen toimintaan ja sen on yhteisön tuloa (joko veronalaista tai verovapaata). Korvaus ei saa tulla vain työtä tehneiden henkilöiden hyväksi, esimerkiksi jäsenmaksun alennuksena, vaan sen on oltava koko yhteisön tulo. Jos yhteisö ei kuulu ennakonperintärekisteriin, yrityksen on pidätettävä maksamastaan korvauksesta 13 % ennakonpidätys ja tehtävä veroilmoitus työnantajasuorituksista sekä vuosi-ilmoitus.


Lahjukset verotuksessa

Verohallinto on päivittänyt ohjetta Lahjus ja eräät muut menot yritysten verotuksessa. Ohjeessa käsitellään lahjuksen antamisesta aiheutuvien menojen verotuskohtelua yritysten verotuksessa.

Lahjusten antamisesta aiheutuneet menot ovat vähennyskelvottomia. Myös ulkomailla annetut tai rajan ylittäviin toimiin liittyvät lahjukset ovat vähennyskelvottomia. Lahjusmenot eivät ole vähennyskelpoisia edes silloin, vaikka lahjuksen antaminen olisi välttämätöntä tulon hankkimiseksi.


Saamisten arvonalentuminen

Verohallinto on julkaissut ohjeen Saamisten arvonalenemisten vähennyskelpoisuus elinkeinotulon verotuksessa.

Elinkeinoverotuksessa saamisten arvonalennus on tietyin edellytyksin vähennyskelpoinen. Myyntisaamisten arvonalennus eli luottotappiot ovat vähennyskelpoisia elinkeinoverotuksessa siltä osin kun suoritusta ei enää odoteta kertyvän. Vähennyskelpoisuus ei edellytä lopullisuutta. Mikäli kirjattuja luottotappioita saadaan perittyä takaisin, ne ovat veronalaista tuloa.

Muiden saamisten arvonalennus on yleensä vähennyskelpoinen vasta, kun se on todettu lopulliseksi. Velallisen konkurssitilanteessa saaminen on lopullinen, kun oikeus on konkurssioikeudenkäynnissä vahvistanut akordin tai muun sopimuksen, joka lopettaa konkurssikäsittelyn. Pesänhoitaja voi myös vahvistaa jako-osuuden määrän. Velallisen saneerausmenettelyn perusteella vähennyskelpoisuus määräytyy velallisen vahvistetun maksusuunnitelman perusteella. Muiden saamisten osalta ohjeessa on myös rajoituksia vähennyskelpoisuuteen esimerkiksi konsernisaamisten osalta.

Kirjanpidossa arvonaleneminen voi tulla kirjatuksi aikaisemmin kuin se on verotuksessa vähennyskelpoinen.

Saamisten tulolähteellä on ratkaiseva merkitys niistä aiheutuneiden arvonalenemisten verotukseen. EVL sisältää säännökset arvonalenemisten vähennyskelpoisuudesta. TVL ei sisällä säännöstä, jonka nojalla saamisen arvonaleneminen olisi verotuksessa vähennyskelpoinen. Siten saamisen menetys ei ole yleensä vähennyskelpoinen, jos sitä ei pidetä elinkeino-omaisuutena. Poikkeuksellisissa olosuhteissa myös lainasaamisen menetys voi olla TVL-tulolähteessä vähennyskelpoinen tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneena menona (KHO 2014:21).

 

UUTTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ

 

Yleiskulujen arvonlisäveron vähennysoikeus

Verohallinnon ohjeessa Arvonlisäveron vähennysoikeudesta kohdassa 4.1 ohjeistetaan yleiskuluista vähennettävästä arvonlisäveron laskemisesta. Yleiskuluja ovat koko yhtiön toimintaa koskevia kuluja, esimerkiksi hallinnolliset kulut. Silloin kun yhtiöllä on sekä arvonlisäverollista että arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamatonta toimintaa, tulee yleiskulujen arvonlisäverosta vähentää vain arvonlisäverolliseen toimintaan liittyvä osuus.

KHO:n päätös liittyy tähän ohjeeseen (KHO 2017:36). A Oy:n käyttäessä yleiskulujen vähennyksen jakoperusteena liikevaihtojen suhdetta A Oy:n rahoitus- ja vakuutuspalvelujen välityksestä saama arvonlisäveroton liikevaihto oli otettava huomioon vähennyskelpoista osuutta laskettaessa.

 

Työsuhdeoptioiden varainsiirtoverotus

KHO katsoi päätöksessään (2017:39), että optio-oikeuden antamisessa ei ollut kysymys arvopaperin omistusoikeuden luovutuksesta, josta olisi suoritettava varainsiirtoveroa. Varainsiirtoveroa ei tullut suorittaa myöskään silloin, kun työntekijä merkitsi saamillaan optioilla yhtiön uusia osakkeita tai sellaisia yhtiön osakkeita, jotka olivat tulleet yhtiön haltuun sen itselleen suuntaamassa osakeannissa.

Jos varainsiirtoveroa on suoritettu Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä tarkoitetussa tilanteessa, Verohallinto palauttaa liikaa suoritetun varainsiirtoveron hakemuksesta.


Henkilökunta-alennus sulautuneessa konsernissa osalle henkilöstöä

Verohallinnon yleinen ohje on, että edun, ollakseen verovapaa etu, on oltava kollektiivisesti samanlaisena kaikkien työntekijöiden käytettävissä. Vain perustellusta syystä tästä voidaan poiketa.

KHO:n päätöksessä 2017:50 konsernin useamman yhtiön sulautuessa toisiinsa, yhden yhtiön koko henkilökunnalleen tarjoama henkilökunta-alennus voitiin jatkossakin tarjota vain yhden liiketoiminta-alueen henkilöstölle. A-konsernissa oli kolme toimialaa, joihin liittynyttä liiketoimintaa harjoitettiin hallinnollisen emoyhtiön A Oyj:n tytäryhtiöissä ja niiden alaisissa alakonserneissa. Tytäryhtiöiden B Oy:n ja C Oy:n oli tarkoitus sulautua emoyhtiö A Oyj:öön.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että rajaus etuuden myöntämisen suhteen oli objektiivisesti perusteltu ja etuus oli verovapaa siitä huolimatta, että työnantaja ei antanut samaa etuutta koko yhtiön henkilökunnalle.


Laajennettu työterveyspalvelu oli verovapaa etu

Kun otettiin huomioon hakemuksessa kuvattua työterveyspalvelua koskevat ehdot sekä palvelun hankkimisesta A Oy:lle aiheutuvat kustannukset (500 e/työntekijä), keskusverolautakunta katsoi, että C:n työterveyspalvelun perusteella saamaa etua oli pidettävä tavanomaisena ja kohtuullisena. Siten kyseisen työterveyspalvelun tarjoamisesta ei muodostu työntekijän C:n verotuksessa veronalaista etua.

Keskusverolautakunta 10.2.2017 nro 10

 

MUITA UUTISIA

 

VEROILMOITUS JA TILINPÄÄTÖSTIEDOT KAUPPAREKISTERIIN

Osakeyhtiön tilikauden ollessa kalenterivuosi, veroilmoitus on jätettävä 2.5.2017 mennessä. Yhtiön tilinpäätöstiedot voidaan ilmoittaa kaupparekisteriin samalla.


KONSERNIN TIEDOT VEROHALLINNOLLE

Verohallinto on lähestynyt konserniasiakkaitaan kirjeellä ja pyytänyt tarkistamaan konsernisuhdetietojen oikeellisuuden. Muutokset voi ilmoittaa sähköpostitse konserniverokeskus@vero.fi, Konserniotteella tai vero.fi –sivulta löytyvällä lomakkeella 5201. Tiedot pyydetään palauttamaan 21.4.2017 mennessä.


PRH POISTAA KAUPPAREKISTERISTÄ YRITYKSIÄ 2017

Kaupparekisteriä ylläpitävä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) poistaa rekisteristä toimintansa lopettaneita yrityksiä.

Poistouhan alla ovat kaikki ne elinkeinonharjoittajat, jotka eivät ole tehneet kaupparekisteri-ilmoitusta 10 vuoteen ja joilla ei ole yrityskiinnityksiä ja jotka ovat Verohallinnon mukaan toimimattomia. Poistomenettely ei koske asunto-osakeyhtiöitä.

Poistomenettelyssä on mukana noin 14 000 yritystä.
Lisätietoa ja lista yhtiöistä löytyy:
https://www.prh.fi/fi/uutislistaus/2017/P_11344.html

 

YRITTÄJÄN DIGIKOULU

Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettu Yrittäjän digikoulu siirtää Suomea lisää digiaikaan tämän vuoden kuluessa. Tavoitteena on digihyötyjen kautta lisätä Suomen talouskasvua 100-vuotiaan Suomen hyvinvoinnin takaamiseksi.

Digikouluja järjestetään ympäri Suomea ja ne ovat maksuttomia. Yrittäjän digikoulu alkaa tieto-osuudella, jonka jälkeen pureudutaan perusasioihin työpajassa. Osallistuminen ei edellytä aiempaa digiosaamista.

Koulun lisäksi Innokampuksen nuoret digilähettiläät vierailevat digikouluun ilmoittautuneissa yrityksissä. Yrittäjät ja yritykset voivat kertoa digilähettiläille, mitkä teemat eniten kiinnostavat tai askarruttavat.

Ensimmäiset Yrittäjän digikoulut järjestetään huhtikuussa ja niitä järjestetään syksyyn asti.
https://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2017/yrittajan-digikoulu-auttaa-suomea-digiaikaan/
https://www.yrittajat.fi/digikoulu-553024

 

TEKESIN TUTKIMUSRAHOITUKSEN KEHITTÄMISEEN TOIVOTAAN IDEOITA YRITTÄJILTÄ

Tekes haluaa muokata tutkimusrahoitustaan ja palvelujaan siten, että innovaatiokone saadaan tuottamaan paremmin kasvua ja hyvinvointia Suomeen. Tutkijoiden ja yritysten vuorovaikutusta halutaan parantaa. Tekes haluaa lisää ideoita yrittäjiltä kehittämistyöhön, lue lisää linkista:
https://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2017/tekesin-tutkimusrahoituksen-kehittamista-pohdittiin-porukalla/

 
TEKESIN OHJELMAT JA JA HAKUAJAT

Tekesillä on käynnissä useita ohjelmia, joista yritykset voivat hakea rahoitusta tutkimus- ja kehitysprojekteilleen. Yritykset voivat hakea ohjelmista rahoitusta jatkuvasti. Kun projekti on suunnitteilla, kannattaa olla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteydessä Tekesiin. Projektille voi hakea rahoitusta myös ilman, että se liittyisi mihinkään Tekesin ohjelmaan.
Käynnissä olevista ohjelmista ja hakuajoista lisätietoja Tekesin sivuilta:
https://www.tekes.fi/nyt/hakuajat-2016/

 

Poimintoja ohjelmista:
Tekes avasi tutkimushaun suomalaisille pk- ja Midcap-yrityksille (konsernitason liikevaihto alle 300 MEUR), jotka hakevat tekoälystä kilpailuetua kansainvälisille markkinoille. Haku löytyy osoitteesta www.tekes.fi/aihaku.

Header-kuva

Ota yhteyttä

Myynti

0207 525 500

Yksinkertaistettu yhteydenotto