Pk-yrittäjän vero- ja lakiuutiset: joulukuu 2018

Uutiset

VEROTUKSEN UUTISIA

AJANKOHTAISTA


Palkanlaskennan tärkeät luvut 2019

Palkanlaskentaan liittyviä tärkeitä lukuja ja prosentteja on vahvistettu vuodelle 2019. Ohessa nämä kootusti.
 

Lue lisää



Kulukorvaukset ja luontoisedut vuodelle 2019

Kokopäiväraha                     42,00 €               Puhelinetu    20,00 €
Osapäiväraha                       19,00 €               Ravintoetu     6,60 €
Kilometrikorvaus                    0,43 €        
Km-korvaus käyttöetuauto       0,10 €        
Ateriakorvaus                       10,50 €        
Yömatkaraha                       13,00 €        

Lisäkorvaus perävaunun kuljettamisesta on 0,07 €/km ja henkilön kuljettamisesta 0,03 €/km/hlö. Uusia päiväraha- ja kilometrikorvauksia sovelletaan työmatkaan tai sen osaan, joka tehdään vuonna 2019.

Uusia luontoisetuja sovelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 2019.

Työnantajan eläke- ja vakuutusmaksut vuonna 2019 (suluissa 2018)

TyEL (keskimäärin, sis. työntekijän osuus)               24,4 %    (24,4 %)
TyEL-alaraja                                                       59,36 €/kk    (58,27 €/kk)
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu        
-    ensimmäiseltä 2 086 500 euron osalta               0,50 %    (0,65 %)
-    2 086 500 ylittävältä osalta                             2,05 %    (2,60 %)
Ryhmähenkivakuutus (keskimäärin)                        0,07 %    (0,07 %)
Tapaturmavakuutusmaksu (keskimäärin)                  0,80 %    (0,80 %)

Työntekijältä pidätettävä osuus

Työntekijän eläkemaksu        
-    17–52-vuotiaat                                                              6,75 %    (6,35 %)
-    53–62-vuotiaat                                                              8,25 %    (7,85 %)
-    63–67-vuotiaat                                                              6,75 %    (6,35 %)
Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (17–64-vuotiaat)             1,50 %     (1,90 %)
Osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu (17–64-vuotiaat)          0,78 %    (0,92 %)
Vakuutetun sairausvakuutusmaksu (minipidätys)                       1,54 %     (1,53 %)

Palkansaajien sekä yrittäjien sairausvakuutusmaksun päivärahamaksu on 1,54 % palkasta tai työtulosta, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä on vähintään 14 282 euroa. Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,23 %. Lisärahoitusosuuden sisältävä sairasvakuutusmaksun päivärahamaksu on 1,70 %.

Työnantajan Sairausvakuutusmaksu

Työnantajan sairausvakuutusmaksu (16–67-vuotiaat)                  0,77 %    (0,86 %)

Maksuprosenttia sovelletaan vuonna 2019 maksettaviin palkkoihin, palkan ansaitsemisajalla ei ole merkitystä.

Yrittäjän YEL-Vakuutus

YEL-maksu        
-    18–52-vuotiaat                                                        24,10 %    (24,10 %)
-    53–62-vuotiaat (*siirtymäsäännös 2017–2025)               25,60 %    (25,60 %)
-    63–67-vuotiaat                                                        24,10 %    (24,10 %)

YEL-työtulon alaraja                                                    7799,37 €/v    (7 656,26 €/v)
YEL-työtulon yläraja                                                    177 125 €/v    (173 875,00 €/v)

* Vuosina 2017–2025 siirtymäsäännöksen vuoksi 53–62-vuotiailta peritään 1,5 % suurempi maksu. Heille kertyy samalta ajalta eläkettä 1,7 % 1,5 prosentin sijaan. YEL-maksu muuttuu seuraavan vuoden alusta siitä, kun yrittäjä täyttää 53 vuotta tai 63 vuotta.

Aloittava yrittäjä, 22 %:n alennus 48 kk:n ajalta        
-    18–52-vuotiaat                                                     18,80 %    (18,80 %)
-    53–62-vuotiaat (*siirtymäsäännös 2017–2025)            19,97 %    (19,97 %)
-    63–67-vuotiaat                                                     18,80 %    (18,80 %)



Sähköisten julkaisujen arvonlisäverokanta

Hallitus esittää (He 303/2018), että arvonlisäverolakia muutetaan siten, että sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin sekä lehtien irtonumeromyyntiin sovellettavaa verokantaa alennetaan 24 prosentista 10 prosenttiin. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 heinäkuun alusta.

Tietokoneohjelmia tai -pelejä ei pidettäisi sähköisinä julkaisuina. Sähköisessä muodossa olevia tietokantoja ja muita vastaavia tietosisältöjä ei pidettäisi sähköisinä julkaisuina.
Kokonaan tai pääasiassa musiikki- tai videosisältöä sisältävät julkaisut verotettaisiin nykyiseen tapaan yleisellä 24 prosentin verokannalla.

https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sahkoisten-julkaisujen-arvonlisaverotus-kevenee-ensi-heinakuussa


Maksamalla lisäennakkoa voi välttää tulevat mätkyt

Verohallinto tiedottaa, että jos et ole maksanut riittävästi ennakkoveroa tai olet maksanut liian vähän ennakonpidätystä verovuoden aikana, voit hakea ja maksaa lisäennakkoa OmaVerossa.

Lisäennakko on ennakko, jolla voi täydentää ennakonpidätystä tai ennakkoveroa verovuoden päättymisen jälkeen. Lisäennakkoa voi tarvittaessa hakea useaan kertaan verotuksen päättymiseen asti. Lisäennakkoa pitää hakea, ennen kuin sen voi maksaa.

Henkilöasiakas, liikkeen- ja ammatinharjoittaja, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömies, maatalousyrittäjä sekä metsänomistaja voi maksaa lisäennakkoa tammikuun loppuun asti ilman huojennettua viivästyskorkoa. Yritys- ja yhteisöasiakkaat voivat maksaa lisäennakkoa ilman huojennettua viivästyskorkoa kuukauden ajan verovuoden päättymisestä.

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/ilmoittaminen-ja-maksaminen/ennakkovero-yritykset-ja-yhteisot/lisäennakko/

 

VEROTTAJAN OHJEET


Verohallinto on päivittänyt ohjeitaan.  Viimeisimmistä ohjeista poimintoja lyhyesti:

Edustusmenot tuloverotuksessa

Verohallinto on julkaissut 29.11.2018 ohjeen Edustusmenot tuloverotuksessa. Elinkeinoverotuksessa edustusmenoista on vähennyskelpoista 50 prosenttia edustusmenojen määrästä.

Uudessa ohjeessa on muutettu alkoholilahjojen verokohtelua. Aikaisemmin alkoholilahjojen on verotuskäytännössä katsottu aina liittyvän edustamiseen eli niistä on ollut verotuksessa vähennyskelpoista 50 %. Ohjeessa todetaan, että myös jatkossa ne liittyvät lähtökohtaisesti edustamiseen.  Niitä voidaan kuitenkin jatkossa pitää poikkeuksellisesti luonteeltaan myös mainoslahjana, jos kyseessä on yrityksen omien tuotteiden jakaminen mainostarkoituksessa tilanteessa, jossa yleiset mainoslahjaksi katsomisen edellytykset täyttyvät.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48743/edustusmenot-tuloverotuksessa/

Talvivaaran tappiot

Verohallinto on julkaissut 11.12.2018 päivätyn ohjeen Ahtium Oyj:n osakkeiden sekä joukkovelkakirjalainojen arvonmenetys tuloverolain mukaisessa verotuksessa. Ohjeessa käsitellään Ahtium Oyj:stä (entinen Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj) aiheutuneiden tappioiden vähentämistä tuloverotuksessa.
 

Lue lisää


Verohallinto on saanut Ahtium Oyj:n konkurssipesän hoitajalta 3.12.2018 selvityksen, jonka mukaan osakkeenomistajille ei tule kertymään vielä kesken olevassa konkurssimenettelyssä jako-osuutta. Verohallinto toteaa, että Ahtium Oyj:n osakkeiden arvonmenetys vähennetään luovutustappiona verovuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa. Arvonmenetystä ei voi vaatia vähennettäväksi vasta myöhemmiltä verovuosilta toimitettavissa verotuksissa. Henkilöverotuksessa luovutustappion määräksi katsotaan ostohinnan ja ostosta aiheutuneiden kulujen yhteismäärä. Jos henkilö on ostanut aikanaan Talvivaaran osakkeita esimerkiksi 1000 eurolla, hän voi vähentää saman summan verotuksessa.

Ahtium Oyj:n joukkovelkakirjalainojen arvonmenetys sen sijaan ei ole vielä lopullinen konkurssimenettelyn ollessa kesken. Tappioiden vähennyskelpoisuutta on arvioitava tapauskohtaisten olosuhteiden perusteella ohjeen mukaisella tavalla.

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutiset/uutiset/2018/ahtium-oyjn-osakkeista-syntyneet-tappiot-vähennetään-vuoden-2018-verotuksessa/

Vuoden 2019 ennakonpidätyksen toimittaminen sekä ennakkoverojen ja ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteet

Verohallinto on julkaissut (20.12.2018) päivitetyn ohjeen Ennakonpidätyksen toimittamisesta. Ohjetta on päivitetty uudistuksilla:
-    Kaikille palkkatuloille on yksi verokortti (sivutulon, portaikko- ja freelanceverokortit poistuivat).
-    Palkan verokortilla on ennakonpidätysprosentti, yksi tuloraja ja lisäprosentti (kausikohtaisesta ja kumulatiivisesta laskennasta on luovuttu).
-    Palkan verokorttia ei tarvitse antaa työnantajalle, pelkkä sen esittäminen riittää.
-    Palkan verokortin voi kopioida usealle työnantajalle.

Tammikuussa ennakonpidätys toimitetaan käyttäen edellisen verovuoden lopussa voimassa ollutta verokorttia. Helmikuun 1 päivänä ja sen jälkeen maksettaviin palkkoihin sovelletaan vuodelle 2019 vahvistettuja ennakonpidätysprosentteja. Verokortit toimitetaan Verohallinnosta tulonsaajille viimeistään kahta viikkoa ennen verokorttien voimaantuloa.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48735/ennakonpid%C3%A4tyksen-toimittaminen2/

Verohallinto on tehnyt myös päätökset, joiden perusteella vuoden 2019 ennakkoverot ja ennakkopidätysten veroprosentit määritetään. Laskennan perusteena käytetään viimeksi päättyneen verotuksen (2017) tietoja.
 

Lue lisää


Ennakkoverot
-    Ennakkoveroa määrättäessä tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan. Myös ulkomailta saadut ennakonkannon alaiset tulot lasketaan mukaan vuoden 2017 vahvistetusta verotuksesta.
-    Luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymän
elinkeinotoiminnan tuloa korotetaan 7,5 %:lla.
-    Jos ennakonkannon alaiset tulot ovat enintään 7 000 euron suuruiset, ne voidaan ottaa huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa. Jos ennakonkannon alaiset tulot yhteensä ovat yli 7 000 euroa, määrätään ennakkovero.

Palkkatulot
-    Vuodelta 2017 käytettävää palkkatuloa korotetaan 4,0 %:lla. Jos tieto palkkatuloista on ennakkoperinnän muutoslaskennoista (2018), sitä korotetaan 2,0 %:lla.

Eläkkeet
-    Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentti lasketaan kaikille yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joille eläkkeen- tai suorituksen maksaja on suorasiirrossa ilmoittanut eläkettä tai suoritusta. Suorasiirron ulkopuoliset eläkkeet otetaan laskentaan, jos Verohallinto on niitä päivittänyt verovuotta 2019 varten.

Luontoisedut verotuksessa

Verohallinto on julkaissut 14.12.2018 päivätyn ohjeen Luontoisedut verotuksessa. Ohjeessa käsitellään työnantajalta saatujen luontoisetujen verotusta luonnollisen henkilön tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä. Ohjetta on päivitetty muutamien seikkojen osalta. Tässä poimintoja:

-    Luontoisetujen arvoa on muutettava, jos hyödykkeeseen tulee arvoon vaikuttavia muutoksia.  Esimerkiksi, jos autoon hankitaan myöhemmin lisävarusteita, niiden arvo on huomioitava luontoisetuarvossa siitä hetkestä eteenpäin, kun lisävarustelu on tehty. Jos luontoisetuveneeseen hankitaan uusi moottori tai sähköpyörään uusi akku, veneen ja sähköpyörän käyttöikä pitenee huomattavasti ja edulle on laskettava uusi käypä arvo siitä hetkestä eteenpäin, kun muutos on tehty.

-    Auton käyttämiseen tarvittavan sähkön lataaminen työpaikalla muodostaa luontaisedun. Jos työnantaja tarjoaa palkansaajalle mahdollisuuden ladata sähkö- tai hybridiautoa – joko omaa tai käyttöetuautoa -  työpaikalla työnantajan kustannuksella, työnantaja maksaa tällöin auton polttoainekustannuksia. Käytöstä muodostuu luontaisetu, jonka raha-arvo on luontoisetupäätöksessä määritelty kiinteä kuukausiarvo. Huom! Jos kyseessä on vapaa autoetu auto, sähköstä ei muodostu erillistä veroalaista etua, sillä vapaan autoedun arvoon sisältyy myös auton polttoaineen arvo.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47886/luontoisedut-verotuksessa2/


Arvonlisäveron erityisjärjestelmä

Verohallinto on julkaissut 21.12.2018 päivätyn ohjeen Arvonlisäveron erityisjärjestelmä. Ohjetta on päivitetty voimaan tulleiden muutosten vuoksi. Muutokset koskevat vähäistä, alle 10 000 euron liiketoimintaa.
 

Lue lisää


Arvonlisäverot muille kuin elinkeinonharjoittajille (kuluttajat) myydyistä telepalveluista, radio- ja televisiolähetyspalveluista ja sähköisistä palveluista verotetaan siinä maassa, johon ostaja on sijoittautunut. Tämä on käytännössä usein hankalaa ja myyjä saakin käyttää myynnistä suoritettavan veron ilmoittamiseksi ja maksamiseksi arvonlisäveron erityisjärjestelmää: Erityisjärjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja hoitaa tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myyntien arvonlisäverotukseen liittyvät ilmoitus- ja maksuvelvoitteet keskitetysti yhden EU-maan kautta.

Elinkeinonharjoittaja, joka ei käytä erityisjärjestelmää, on velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi niissä EU-maissa, joissa hän myy tele-, lähetys- tai sähköisiä palveluja kuluttajille.

1.1.2019 lähtien tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myynnit toisissa EU-maissa oleville kuluttajille 10 000 euron arvonlisäverottomaan liikevaihtorajaan asti voidaan verottaa EU:n arvonlisäveroalueelle sijoittautuneen myyjän maassa. Tämä muutos tarkoittaa sitä, että Suomessa toimivan vähäisen liiketoiminnan harjoittajan ei 1.1.2019 lähtien ole rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi toisessa EU-maassa tele-, lähetys- tai sähköisen palvelun myynnistä tässä toisessa EU-maassa olevalle kuluttajalle. Myynnit voidaan verottaa Suomessa.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48094/arvonlis%C3%A4veron--erityisj%C3%A4rjestelm%C3%A4/


MUITA UUTISIA


PERUSKORKO PYSYY -0,25 %:SSA

Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi –0,25 prosenttia 1.1.2019 alkaen vuoden 2019 kesäkuun loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2018 alkaen ollut –0,25 prosenttia.

https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/peruskorko-pysyy-0-25-prosentis-2


TULOREKISTERI KÄYTTÖÖN

Työnantajat ilmoittavat tulorekisteriin kaikki maksetut palkat 1.1.2019 alkaen.  Tulorekisterin käyttöönottoa on valmisteltu pitkään. Käyttöönotto tuo tullessaan useita muutoksia eri käyttäjätahoille.

Palkkatiedot ilmoitetaan rekisteriin yksilötasolla, reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti. Jatkossa ilmoituksia ei tehdä enää useille eri tahoille, vaan yksi ilmoitus Tulorekisteriin riittää. Tulorekisterin tietoja hyödynnetään mm. etuuksien laskennassa.

Lue lisää Tulorekisteristä
-    Talenomin blogista https://www.talenom.fi/tulorekisterin-kayttoonotto-lahenee
-    Verottajan Tulorekisteri-sivustolta https://www.vero.fi/tulorekisteri
-    https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutiset/uutiset/2018/tulorekisteri-k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n-1.1.2019-muistilista-palkkatietojen-ilmoittajalle/


HUONEISTOTIETOJÄRJESTELMÄ KÄYTTÖÖN

Laki huoneistotietojärjestelmästä on vahvistettu ja 1.1.2019 lähtien uudet asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt perustetaan digitaalisesti, eikä osakekirjoja painateta. Uuteen sähköiseen osakehuoneistorekisteriin kerätään myös kattavat tiedot kaikkien asunto-osakkeiden omistuksista ja panttauksista. Vanhat eli ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt voivat siirtää osakeluettelonsa osakehuoneistorekisteriin 1.5.2019 lähtien.
 

Lue lisää


Vuoden 2019 alun jälkeen perustettavien uusien yhtiöiden osakkeet kuuluvat suoraan osakehuoneistorekisteriin ja niiden omistukset ja panttaukset kirjataan aina rekisteriin. Taloyhtiöt ja isännöitsijät saavat sen jälkeen osakastiedot osakehuoneistorekisteristä. Myöskään vanhoilla, ennen vuotta 2019 perustetuilla taloyhtiöillä ei ole enää velvollisuutta pitää yllä osakeluetteloa sen jälkeen, kun luettelo on siirretty osakehuoneistorekisteriin.

Osakehuoneistorekisteriin kirjatun osakkeenomistajan ei enää tarvitse huolehtia osakekirjan säilyttämisestä. Omat omistukset ja panttaukset voi tarkistaa rekisteristä tunnistautumalla Maanmittauslaitoksen palveluun.

https://www.prh.fi/fi/uutislistaus/2018/P_17119.html


OSAKESÄÄSTÖTILI KÄYTTÖÖN VUONNA 2020


Hallitus on tehnyt esityksen osakesäästötilien avaamisesta vuodesta 2020 alkaen. Sijoittajat voisivat siirtää osakesäästötilille enintään 50 000 euroa rahaa, joka voidaan sijoittaa pörssiosakkeisiin tai First North -kauppapaikan osakkeisiin. Osingot ja osakkeiden arvon nousu kasvattaisivat tilin varallisuutta ja sijoittaja maksaisi veroa sijoitusten tuotoista siinä vaiheessa, kun hän nostaa tililtä rahaa.
 

Lue lisää


Hallituksen esityksen tavoitteena on edistää piensijoittajien aktiivista säästämistä ja sijoittamista sekä edistää pääomien tarjontaa yrityksille.

Samalla esitetään muutettavaksi säästöhenkivakuutusten, kapitalisaatiosopimusten ja ei-verotuettujen vapaaehtoisten määräaikaisten eläkevakuutusten verotusta niin, että se vastaisi osakesäästötilin verotusta.

https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/osakesaastotili-kayttoon-vuonna-2020


PK-YRITYKSILLE SUUNNATTUA TAKAUSTOIMINTAA KASVATETTU


Hallitus on päättänyt kasvattaa pk-yritysaloitteen mukaista takaustoimintaa 35 miljoonalla eurolla. Valtion rahoitusosuuden lisäämisen tavoitteena on parantaa pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia ja edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Vuonna 2016 aloitetun toiminnan laajennus mahdollistaa 350 miljoonan euron lainojen myöntämisen kasvaville uusia toimipaikkoja luoville yrityksille, joilla ei ole tarjota riittäviä vakuuksia pankeille.
 

Lue lisää


Pk-yritysaloite on Suomen valtion, Euroopan komission ja Euroopan investointipankki -ryhmän (Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto) yhteinen rahoitusväline. Se on suunniteltu nopeaksi ja tehokkaaksi välineeksi, jonka avulla lisätään luotonantoa, luodaan työpaikkoja ja edistetään kasvua. Nyt tehdyn lisäyksen jälkeen rahoitus on kokonaisuudessaan 75 miljoonaa euroa.

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusia-rahoitusmahdollisuuksia-yrityksille-pk-yritysaloite-laajenee


TIETOSUOJAOPAS YRITYKSILLE


Keskuskauppakamari on julkaissut yhteistyössä Microsoftin kanssa yrityksille suunnatun tietosuojaoppaan, jossa annetaan perustason ohjeita siitä, miten tietosuoja-asiat kannattaa yrityksen arjessa järjestää.

Oppaan tarkoituksena on antaa yleiskuva EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) sisällöstä ja sen vaatimista keskeisistä toimenpiteistä. Samalla on pyritty antamaan tietoa niistä mahdollisuuksista, joita asetuksen toteuttaminen antaa liiketoiminnan kehittämiseen.

https://kauppakamari.fi/2018/11/26/mita-yrityksen-tulee-tietaa-tietosuojasta-keskuskauppakamari-ja-microsoft-julkaisivat-tietosuojaoppaan-yrityksille/


YRITTÄJÄN PERHEENJÄSENEN TYÖTTÖMYYSTURVA PARANEE


Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaan tehdään parannuksia uuden lakimuutoksen myötä. Laki tulee voimaan 1.7.2019. Työttömyysturvan muutokset koskevat sellaista yrittäjän perheenjäsentä, jolla ei ole omistusta, äänimäärää eikä määräysvaltaa yrityksessä, mutta hän kuitenkin työskentelee perheyrityksessä ja jonka eläkevakuutus on työntekijän eläkelain mukainen. Tällainen henkilö on jatkossa palkansaaja myös sovellettaessa työttömyysturvalakia.
 

Lue lisää


Työttömyyspäivärahaoikeuden niin kutsuttu työssäoloehto on yrittäjän ei omistavaksi perheenjäseneksi määritellyn henkilön kohdalla 52 kalenteriviikkoa. Työaikaan ja palkkaan sovelletaan palkansaajan työssäoloehtoa koskevia yleisiä säännöksiä, jolloin pääsääntö on, että työajan on oltava vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen.

Muutos selkeyttää sitä, minkä työttömyyskassan jäsenenä henkilö voi kerryttää oikeuttaan ansioperusteiseen työttömyyspäivärahaan. Se lieventää ehtoja, joiden on täytyttävä, jotta henkilö katsotaan olevan työtön.

Muutokset eivät vaikuta työttömyysturvaoikeuden syntymiseen sellaisille henkilöille, jotka omistavat pienenkin osuuden perheen yrityksestä taikka joilla on kyseisessä yrityksessä määräysvaltaa tai joiden eläkevakuutus on yrittäjän eläkelain taikka maatalousyrittäjän eläkelain mukainen.

https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yrittajan-perheenjasenen-tyottomyysturva-muuttuu




 

Header-kuva

Ota yhteyttä

Myynti

0207 525 500

Yksinkertaistettu yhteydenotto