Pk-yrittäjän vero- ja lakiuutiset: kesäkuu 2019

Uutiset

VEROTUKSEN UUTISIA

AJANKOHTAISTA


Tulevan hallituksen verolinjaukset

Valtioneuvosto on julkaissut tulevan hallituksen hallitusohjelman verolinjaukset. Seuraavissa muutamia poimintoja linjauksista:
 

Lue lisää


-    Ansiotulojen veroja ei yleisesti kevennetä, jos talous kasvaa normaalisti. Pieni- ja keskituloisten verotusta voidaan keventää korvaamaan välillisten verojen nousua.
-    Solidaarisuusveroa jatketaan
-    Työtulotukea suunnitellaan, joka tarkoittaisi negatiivista ansiotuloveroa pienituloisille palkansaajille, eläkeläisille ja yrittäjille.
-    Oman asunnon asuntolainan korkojen verovähennyksistä luovutaan asteittain. Jäljellä oleva verovähennys poistuu kokonaan hallituskauden aikana.
-    Selvitetään mahdollisuutta uudistaa asuntosijoittamisen verotusta siten, että rajoitetaan oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuloista.
-    Kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 15 prosenttiin. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alennetaan 2500 eurosta 2250 euroon. Selvitetään mahdollisuutta ottaa rinnalle tukijärjestelmä, jossa edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat.
-    Pienyritysten ja kasvuyritysten tukeminen
   o    haetaan EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseksi 15 000 euroon.
   o    tuetaan aloittavia pienyrittäjiä lisäämällä joustavuutta ennakkoverojen maksuajassa
   o    ulkomailta Suomeen muuttaviin avainhenkilöihin kohdistuva verohuojennus vakinaistetaan
-    Yritysten taloushallinnossa siirrytään kohti täydellistä automatisointia ottamalla käyttöön rakenteisessa muodossa oleva sähköinen kuitti ja lasku.
-    Peitelty osinko katsottaisiin kokonaan veronalaiseksi tuloksi.
-    Kiinteistöverotus
   o    uudistus, jossa kiinteistöverotusarvot vastaavat paremmin markkina-arvoja
-    Energiaverotuksen uudistus
   o    poistetaan teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alennetaan II veroluokan sähköveroa. II veroluokkaan mukaan kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit
   o    Alennetaan verotukea yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä korotetaan verotasoa lämmityspolttoaineissa
-    Liikenteen verotuksen uudistus
   o    fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan
   o    auton käyttövoiman konversiot, jotka mahdollistavat vähäpäästöisemmän liikkumiseen, huomioidaan verotuksessa
   o    uudistetaan autoilun työsuhde-etua siten, että etu suosii huomattavasti vähäpäästöisemmän auton valintaa
   o    vapautetaan sähköauton latausetu verosta


Tulolähdejaon poistumista koskevat lait voimaan vasta 1.1.2020

Yhteisöjen verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia sovelletaan jatkossa kaikkeen toimintaan lukuun (pois lukien maataloustulo). Ks. tarkemmin Vero- ja lakiuutiset Maaliskuu 2019.

Hallitus esittää, että lakien voimaantuloa siirrettäisiin 1. päivästä heinäkuuta 2019 vuoden 2020 alkuun. Vahvistettujen lakien soveltamissäännöksiä ei muutettaisi. Lakeja sovellettaisiin edelleen ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/uutiset/uutiset/2019/yhteis%C3%B6jen-tulol%C3%A4hdejaon-poistamisen-voimaantulo-siirtyy/
 

VEROHALLINNON OHJEITA



Ulkomailla työskentelyn verotus

Verohallinto on julkaissut 18.4.2019 päivätyn ohjeen Ulkomailla työskentelyn verotus. Ohjeessa käsitellään ulkomailla tehdystä työstä saadun tulon verotusta Suomessa, kaksinkertaisen verotuksen poistamista ja sairausvakuuttamista.

Lue lisää

Ulkomailla tilapäisesti oleskelevat vakuutetut ovat Suomessa asuvia, kun ulkomailla oleskelu kestää enintään kuusi kuukautta. Jos suomalainen työnantaja lähettää Suomessa asuvan henkilön työskentelemään ulkomaille muualle kuin EU/ETA-maahan tai sosiaaliturvasopimusmaahan kuutta kuukautta pidemmäksi ajaksi, työntekijä säilyy Suomessa asuvana Kelalle annettavalla ilmoituksella. Näin on myös silloin, kun henkilö lähetetään emo- tai tytäryhtiön palvelukseen.

Yrityksen, joka lähettää työntekijän Suomesta ulkomaille, on syytä ennen työn aloittamista olla yhteydessä Eläketurvakeskukseen tai Kansaneläkelaitokseen. Tällöin selvitetään, säilyykö työntekijä ulkomaantyöskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvan piirissä. Jos näin on, suomalainen yritys maksaa työntekijästä sosiaaliturvaan liittyvät maksut edelleenkin Suomessa.

Suomen verotuksen kannalta yrityksen tulee arvioida, soveltuuko työstä maksettavaan palkkaan kuuden kuukauden sääntö. Jos sääntö soveltuu, palkka on Suomessa verovapaata eikä siitä mahdollista minipidätystä lukuun ottamatta toimiteta ennakonpidätystä Suomeen.

Lähde: taxfax 30.4.2019

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49111/ulkomailla-ty%C3%B6skentelyn-verotus2/


Ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden sairausvakuutusmaksut

Verohallinto on julkaissut 18.4.2019 päivätyn ohjeen Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus.

1.4.2019 on tullut voimaan laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa. Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä, joka työskentelee suomalaisen työnantajan palveluksessa Suomessa, tulee sairausvakuutetuksi heti maahan muutosta lukien, jos henkilö työskentelee Suomessa siten, että kuukausiansio on vähintään työttömyysturvalain peruspäivärahan määrä kuukausiansioksi muunnettuna (696,60 euroa vuonna 2019).

Kuukausiansion määrään lasketaan saman kalenterikuukauden aikana saadut suoritukset ja tuloraja on saajakohtainen. Jos työskentelyä koskevat edellytykset eivät täyty, henkilöstä voi tulla Suomessa sairausvakuutettu, jos hän on muuttanut tänne vakinaisesti.

Alle 14 282 euroa vuodessa ansaitsevalta ei kuitenkaan työntekijän sairausvakuutusmaksua peritä. Työnantajan sairausvakuutusmaksu tulee kuitenkin maksettavaksi tällaisessakin tilanteessa.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49113/ulkomailta-suomeen-tulevan-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-verotus2/


Peitelty osinko (osakepääoman alentamistilanteissa)

Verohallinto on julkaissut 27.5.2019 päivätyn ohjeen Peitelty osinko. Peitelty osinko tarkoittaa osakkaalle myönnettyä rahanarvoista etua, joka on annettu muulla keinoin kuin osingonjakona välttäen veroseuraamuksia. Peitelty osinko verotetaan saajallaan tavanomaista osinkoa raskaammin.

Peiteltyä osinkoa voi olla myös varojen jako osakepääomaa alentamalla, jos se on tehty osingosta menevän veron välttämiseksi. Osakeyhtiölain muutoksilla on vaiheittain alennettu osakeyhtiön minimipääomavaatimusta ja 1.7.2019 tulevalla lakimuutoksella osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimus poistuu kokonaan. Kun osakepääomaa alennetaan aiemman lainsäädännön mukaisesta minimipääomasta uuden sääntelyn mahdollistamaan määrään, osakepääoman alentamiseen ei sovelleta peitellyn osingon säännöksiä.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48147/peitelty-osinko3/

Kiinteistöjen arvostaminen

Verohallinto on julkaissut 17.5.2019 päivätyn ohjeen Kiinteistöjen arvostaminen kiinteistöverotuksessa. Ohjetta on päivitetty uuden KHO:n ratkaisun vuoksi.

KHO 2018:161 selkeyttää sitä, mitä tarkoitetaan kiinteistön arvolla määriteltäessä kiinteistön käypää arvoa. Kiinteistön käypää arvoa omistajan hallussa osoittaa sen taloudellinen käyttöarvo omistajalleen siinä toiminnassa, jossa kiinteistöä käytetään. Siten esimerkiksi vuokrauskäytössä olevan kiinteistön käypään arvoon vaikuttavat kiinteistöstä saatavissa olevat vuokratulot ja siitä aiheutuvat menot. Jos kiinteistö ei kuntonsa vuoksi ole vuokrauskuntoinen, tämä voidaan ottaa huomioon käyvän arvon määrittämisessä.

KHO 2018:161 mukaan myös kiinteistön hankintahinta on yksi osoitus kiinteistön käyvästä arvosta omistajan hallussa, etenkin jos kiinteistö on hankittu vastikään ja kauppa on tehty riippumattomien osapuolten kesken. Tällöin kiinteistön kauppahinnan voidaan olettaa muodostuneen ostajan näkökulmasta sillä perusteella, mikä on kiinteistön tuleva taloudellinen käyttöarvo ostajalle.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48219/kiinteist%C3%B6jen-arvostaminen-kiinteist%C3%B6verotuksessa2/

 

MUITA UUTISIA

 

YRITYKSEN OMISTAJAT MERKITÄÄN KAUPPAREKISTERIIN


Kaikkien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy ilmoittaa omistajansa – tosiasialliset edunsaajat – kaupparekisteriin 1.7.2019 alkaen, 1.7.2020 mennessä. Rekisteröintivaatimus perustuu rahanpesulakiin. Laki velvoittaa esimerkiksi pankit tunnistamaan asiakkaansa, joten edunsaajatietojen rekisteröinti tulee sujuvoittamaan yrityksen asiointia esimerkiksi pankin kanssa asioidessa. Tiedot eivät ole samalla tavalla julkisia kuin muut kaupparekisteritiedot. PRH antaa edunsaajatietoja vain tunnistetuille asiakkaille, joilla on tiedoille rahanpesulain mukainen käyttötarkoitus.

Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt tekevät ilmoituksen vain, kun edunsaajana on muu henkilö kuin yhtiömies. Pörssiyhtiöt, toiminimiyrittäjät (yksityinen elinkeinonharjoittaja), asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt eivät tee ilmoitusta.

Kuka on edunsaaja?

Edunsaaja on henkilö, joka täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:
-    hän omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.
-    hänellä on yli 25 prosentin osuus yrityksen äänivallasta suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.
-    hän käyttää yrityksessä tosiasiallista määräysvaltaa muulla perusteella (esimerkiksi osakassopimuksen kautta)

https://www.prh.fi/fi/asiakastiedotteet/2019/P_18330.html
 

YRITTÄJÄN PERHEENJÄSENEN TYÖTTÖMYYSTURVAAN MUUTOS 1.7.2019


Perheenjäsenet, jotka työskentelevät perheyrityksessä, mutta joilla ei ole yrityksessä omistusta eikä määräysvaltaa, kuuluvat heinäkuun alusta alkaen työntekijän työttömyysturvan piiriin. Edellytyksenä on 52 viikon työssäoloehto. Lisäksi henkilöllä ei ole saanut olla omistusta yrityksessä 12 kuukauteen. Aiemmin tällainen henkilö on voinut olla työttömyysturvalain mukaan yrittäjä eikä ole kuulunut työntekijän työttömyysturvaan.
 

YHTEISTYÖ KORKEAKOULUJEN JA TUTKIMUSLAITOSTEN KANSSA VAHVISTAA PK-YRITYSTEN OSAAMISPOHJAA JA KASVUA


Pk-yritysten yhteistyöstä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on saatu ensimmäistä kertaa koottua kansallisen tason tietoa. Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön kaksi kertaa vuodessa teettämän pk-yritysbarometrikyselyn yhteydessä on Taloustutkimuksen toimesta teetetty kysely, jossa on selvitetty, kuinka monet pk-yritykset ovat tehneet yhteistyötä ko. organisaatioiden kanssa, millaisia yhteistyötä he ovat tehneet ja mihin tuloksiin yhteistyö on johtanut.

Pk-yrityksistä 17 prosenttia tekee yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa harjoittaa 12 prosenttia, yliopistojen 7 prosenttia ja tutkimuslaitosten 4 prosenttia yrityksistä. Yhteistyömuodoista ammattikorkeakoulujen kohdalla korostuvat koulutus ja opinnäytteet. Yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyö liittyy useimmiten innovaatioiden kehittämiseen, muun muassa t&k-toiminnan keinoin. Tutkimuslaitosyhteistyössä korostuvat myös tilaustutkimus ja tutkimusinfrastruktuurin käyttö.

Tutkimuksen mukaan yhteistyö on johtanut yritysten voimakkaampaan kasvuun, tietopohjan ja osaamisen vahvistumiseen sekä jäsentyneempään näkemykseen tulevista kehitystrendeistä ja markkinoista. Myös pilotointi ja tuotetestaus sekä uuden teknologian, menetelmän ja laitteen käyttöönotto olivat varsin yleisiä tuloksia.

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/raportti-yhteistyo-korkeakoulujen-ja-tutkimuslaitosten-kanssa-vahvistaa-pk-yritysten-osaamispohjaa-ja-kasvua



 

Header-kuva

Ota yhteyttä

Myynti

0207 525 500

Yksinkertaistettu yhteydenotto