fbpx
>
Uutiset
02.11.2020

Pk-yrittäjän vero- ja lakiuutiset: lokakuu 2020

VEROTUKSEN UUTISIA

AJANKOHTAISTA

Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa ehdotetaan korotettavaksi 15 000 euroon

Hallitus esittää arvonlisäverolakiin muutoksia. Tilikauden liikevaihtoon perustuvaa arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa korotettaisiin 10 000 eurosta 15 000 euroon.

Oikeus arvonlisäveron alarajahuojennukseen säilyisi edelleen niillä yrityksillä, joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30 000 euroa. Ne alv-rekisterissä olevat yritykset, joiden liikevaihto on enintään 15 000 euroa ja jotka ovat oikeutettuja alarajan huojennukseen, saisivat huojennuksena koko tilitettävän veron määrän takaisin.
Laki tulisi voimaan vuoden 2021 alusta lukien.

LUE LISÄÄ

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyviin tutkimusyhteistyön menoihin suunnitteilla verotukea vuosiksi 2021-2025

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan verotukseen ehdotetaan 50 %:n lisävähennystä verotukseen siltä osin, kun on kyseessä tutkimusyhteistyö korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Lisävähennyksen määrä olisi siis 50 prosenttia yrityksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvista yhteistyöhankkeiden alihankintalaskuista.

Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa. Kyseessä on uusi verotuki. Lain tarkoituksena on kannustaa yrityksiä lisäämään yhteistyötä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden kanssa ja että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta lisääntyy Suomessa.

LUE LISÄÄ

Pienhankinnat sekä koneiden ja laitteiden pienet menojäännökset saa vähentää jatkossa nopeammin verotuksessa

Hallitus esittää, että irtaimen käyttöomaisuuden pienhankinnan yläraja nostetaan 1200 euroon (tällä hetkellä 850 euroa) ja pienhankintojen verovuosikohtaisen vähennyksen yhteismäärän raja nostetaan 3 600 euroon (tällä hetkellä 2500 euroa) vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että alle 1200 euroa maksavan laitteen – esimerkiksi matkapuhelimen – saa vähentää kerralla verotuksessa, eikä sen vähentämistä tarvitse jakaa tuleville vuosille tehtävin verotuspoistoin. Lisäksi elinkeinotulon verotukseen ja maatilatalouden tuloverotukseen lisätään uusi säännös, joka mahdollistaa enintään 1 200 euron jäljellä olevan poistamattoman menojäännöksen poistamisen kerralla.

Ehdotettujen säännösten tavoitteena on sujuvoittaa pienhankintojen ja pienten menojäännösten vähentämistä verotuksessa. Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021.

LUE LISÄÄ

Konsernivähennys otetaan käyttöön

Hallitus esittää, että toisessa ETA-valtiossa sijaitsevan tytäryhtiön lopulliset tappiot otettaisiin huomioon suomalaisen emoyhtiön verotuksessa tehtävällä konsernivähennyksellä. Konsernivähennyksen voisivat tehdä osakeyhtiöt ja osuuskunnat, jotka vastaavat konserniavustuslain mukaisia tahoja mm. emoyhtiön tulee omistaa tyttärestä vähintään 9/10 ja että omistussuhde on kestänyt vähintään vuoden. Lopullisina tappioina pidettäisiin sellaisia tappioita, joita tytäryhtiö tai mikään muu taho ei ole voinut eikä voi myöskään tulevaisuudessa käyttää tytäryhtiön verotuksellisessa kotipaikassa tai muualla. Konsernivähennyksenä voitaisiin vähentää enintään emoyhtiön verovuoden veronalaisen elinkeinotoiminnan tuloksen verran. Vähennys tehtäisiin sinä verovuonna, jona tytäryhtiö puretaan.

LUE LISÄÄ

Virtuaaliset pikkujoulut

Verohallinto muistuttaa koronauutisissaan, että työnantaja voi järjestää verovapaata virkistystoimintaa myös virtuaalisesti. Esimerkiksi koronaepidemian aikana ei aina ole mahdollista kokoontua fyysisesti yhteen. Verovapauden kannalta on olennaista, että kyse on työnantajan järjestämästä virkistystoiminnasta ja etu on tavanomainen ja kohtuullinen. Siten esimerkiksi henkilöstölle järjestettävä virkistyspäivä tai pikkujoulut voivat olla verovapaata virkistystoimintaa, vaikka työntekijät eivät kokoontuisi fyysisesti samaan paikkaan.

Työnantaja voi tarjota virtuaalisesti järjestetyissä virkistystilaisuuksissa työntekijöille myös ruoan. Verovapauden kannalta olennaista on, että kyse on työnantajan järjestämästä ruokailusta. Työnantaja voi esimerkiksi tilata ruoat työntekijöiden kotiin tai työntekijä voi hakea työnantajan tilaaman ruoan tietystä paikasta. Sen sijaan, jos työnantaja tarjoaa ruokailun virkistystilaisuudessa antamalla työntekijöille lahjakortin ruokakauppaan, ravintolaan tai ruokalähettipalveluun, kyse ei ole työnantajan järjestämästä verovapaasta ruokailusta. Lahjakorttina annettu etu on työntekijän palkkaa.

LUE LISÄÄ

MUITA UUTISIA

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUKSEEN KOROTUKSIA JA ENNAKKOMAKSUMENETTELY POISTUU

Hallitus esittää työttömyysvakuutusmaksuihin 0,32 %:n korotusta ensi vuodelle. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,40 % palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 169 000 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,90 prosenttia palkasta. Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi ensi vuonna 0,65 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia palkasta. Lisäksi työpanokseen perustuva osinko luettaisiin jatkossa mukaan työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaan työansioon ja työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä etu olisi pääsäännöstä poiketen, tietyin edellytyksin työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaa työansiota.

LUE LISÄÄ

Hallitus esittää myös muutosta, jonka myötä työttömyysvakuutusmaksun ennakkomaksumenettely poistettaisiin ja kaikkien osalta siirryttäisiin jälkikäteen laskutettavaan menettelyyn. Tällöin kaikki maksut maksettaisiin toteuman mukaan. Suurin osa yrityksistä on tähän menettelyyn jo siirtynytkin.

LUE LISÄÄ

KUSTANNUSTUEN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTTO ETENEE, MYÖS YKSINYRITTÄJIEN TUEN JATKOVALMISTELU ALOITETTU

Uuden kustannustuen tavoitteena on auttaa yrityksiä selviämään koronan aiheuttamassa vaikeassa taloustilanteessa. Tuki on korvaus yrityksen joustamattomista kustannuksista ja palkkamenoista – kustannuksia huomioidaan laajemmin kuin aiemmassa kustannustuessa. Tuella ei tälläkään kertaa korvata liikevaihdon laskemista. Kustannustuen ehtona olisi edelleen, että yrityksen liikevaihto on laskenut merkittävästi. Liikevaihdon laskua tarkastellaan sekä toimialatasolla että yrityskohtaisesti. Tukikauden pituudeksi ehdotetaan viittä kuukautta ajanjaksolla 1.6.2020–31.10.2020. Aiemmin tukijakson pituus oli kaksi kuukautta. Liikevaihdon laskua verrataan tukikautta vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2019. Tukeen oikeuttavan liikevaihdon minimiraja (20 000 euroa 4 kuukauden vertailukaudella) poistetaan, ja näin tuki kohdistuisi paremmin pieniin yrityksiin. Pienin maksettava tuki olisi edelleen 2000 euroa. Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria koronapandemian seurauksia lieventämään tarkoitettuja tukia.

Myös yksinyrittäjien tuen jatkovalmistelu on aloitettu.

Lakimuutokset pyritään saamaan voimaan joulukuussa 2020 ja kustannustuen haku pyritään avaamaan joulukuun lopussa. Yritykset hakevat tukea edelleen Valtiokonttorista. Eduskuntakäsittelyssä hallituksen esitykseen voi vielä tulla muutoksia.

LUE LISÄÄ

VÄLIAIKAINEN YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA VOIMASSA 31.12.2020 ASTI

Kela voi maksaa yrittäjälle työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai yrittäjätulo on epidemian vuoksi vähemmän kuin 1089,67 eur/kk. Väliaikainen työmarkkinatuki koskee vain niitä yrittäjiä, joiden yritystoimintaan koronaepidemia on vaikuttanut haitallisesti. Tavallisesti yritystoiminnan tulojen sovittelussa käytetään edellisen vuoden verotustietoja. Jos yrittäjän tulot ovat muuttuneet koronavirusepidemian vuoksi, yrittäjä voi väliaikaisesti itse ilmoittaa Kelaan, kuinka paljon nykyiset tulot ovat. Kela sovittelee nämä tulot yhteen etuuden kanssa. Muutokset ovat voimassa 31.12.2020 asti.
Työttömyysturvaa haetaan Kelalta. Ensin täytyy olla kirjautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Tukea voi hakea siitä päivästä lähtien, kun työnhaku on ollut voimassa TE-palveluissa. Työttömyysetuuksien takautuva hakuaika on 3 kk.

LUE LISÄÄ

YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUSTA VOI VÄLIAIKAISESTI SAADA MYÖS NS. VAIKEUKSISSA OLEVA YRITYS

Valtioneuvoston asetuksella on mahdollistettu yrityksen kehittämisavustuksen myöntäminen ns. väliaikaisena valtiontukena. ELY-keskusten myöntämää kehittämisavustusta voivat saada myös sellaiset yritykset, joille avustusta ei aiemmin olisi ollut mahdollista myöntää de minimis -kiintiön täyttymisen vuoksi. Lisäksi asetuksella mahdollistetaan avustuksen myöntäminen pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020 – avustusta saava yhtiö ei saa kuitenkaan olla tuen myöntämishetkellä konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyssä. Muutokset ovat väliaikaisia ja voimassa 31.12.2020 saakka.

Asetuksella ei muuteta avustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä: Yrityksellä tulee edelleen olla edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan, avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen ja hankkeen arvioidaan olevan yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä.

LUE LISÄÄ

sekä

Lue lisää Heidi Valikaisen blogista muutoksia kehittämisavustukseen TÄSTÄ.

PERINTÄLAKIIN VÄLIAIKAISIA MUUTOKSIA

Perintälakiin ehdotetaan väliaikaisia muutoksia, joilla rajoitetaan nykyistä yksityiskohtaisemmin muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluja. Voimassa oleva laki sisältää yksityiskohtaiset säännökset vain kuluttajasaatavien perintäkuluista. Hallitus esittää, että perintälakiin lisättäisiin yksityiskohtaiset säännökset myös yrityssaatavien perintäkuluista. Sääntely on tarpeen, koska koronavirusepidemian takia useat yritykset ovat maksuvaikeuksissa, ja laskujen ja velkojen maksun viivästymisestä aiheutuvat perintäkulut voivat osaltaan pahentaa tilannetta.
Väliaikaisen lain on tarkoitus olla voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti.

LUE LISÄÄ

VÄLIAIKAISELLE KONKURSSIHAKEMUSTEN RAJOITUKSELLE JATKOA

Keväällä säädettiin väliaikainen laki, jolla on rajoitettu velkojan oikeutta hakea yritys konkurssiin. Väliaikainen laki oli voimassa lokakuun loppuun asti. Nyt sitä jatketaan tammikuun 2021 loppuun asti. Tavoitteena on estää koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten konkurssit. Väliaikaislain voimassaoloa jatkamalla saadaan myös lisäaikaa harkita ja toteuttaa uusia toimia maksuvaikeuksissa olevien yritysten tilanteen helpottamiseksi.

Väliaikaisen lain mukaan velallista ei oleteta maksukyvyttömäksi sillä perusteella, että hän ei ole viikon kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut saatavaa. Velkojan, joka hakee velallista konkurssiin, on osoitettava muulla tavoin, että velallinen on maksukyvytön eikä maksukyvyttömyys ole tilapäistä.

LUE LISÄÄ

YRITYSTEN (KORONA)-AVUSTUKSET JA -LAINAT

Business Finlandin ja ELY-keskuksen esiselvitys- ja kehittämistuet koronatilanteeseen olivat haettavissa keväällä. Niiden maksatushakemuksia on yrityksillä vielä tekemättä, osalla projekteista projektiaika voi olla pitkäkin. Varsinaisia koronaan liittyviä avustuksia ei tällä hetkellä ole haettavissa mutta tukimuotojen uudelleen käyttöönottoa valmistellaan ks. yllä kustannustuki ja yksinyrittäjätuki. Lisäksi yrityksille – väliaikaisesti myös ns. vaikeuksissa oleville yrityksille ks. yllä – myönnetään myös edelleen normaaleita avustuksia kehittämistoimenpiteisiin, jotka tähtäävät kasvuun, työllistämiseen ja kansainvälistymisiin. Avustuksia myöntävät ELY-keskus ja Business Finland.
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/yrityksen-kehittamisavustus
https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/pk-yritys/pk-yritys/

Koronasta johtuviin maksuvalmiusongelmiin on edelleen haettavissa erilaisia rahoitusjärjestelyjä ja uutta lainaa. Ks tarkemmin
https://korona.talenom.fi/