Pk-yrittäjän vero- ja lakiuutiset: maaliskuu 2019

Uutiset

VEROTUKSEN UUTISIA

AJANKOHTAISTA


Henkilöveroilmoituksen korjaamistapa on muuttunut

Verohallinto on alkanut postittaa esitäytettyjä veroilmoituksia. Veroilmoitukset lähetetään satunnaisessa järjestyksessä huhtikuun loppuun mennessä. Veroilmoitus on erilainen kuin ennen: se ei ole enää täytettävä lomake vaan tuloste verotustiedoista. Veroilmoitus näkyy myös OmaVero-palvelussa, johon kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
 

Lue lisää

Jos veroilmoituksessa on täydennettävää, määräpäivä on joko 7.5., 14.5. tai 21.5.2019. Täydentäminen onnistuu sähköisesti OmaVero-palvelussa. Veroilmoitusta voi edelleen täydentää paperilla, mutta korjaamistapa on muuttunut. Korjauksia ei enää merkitä suoraan esitäytetylle veroilmoitukselle vaan tiedot on ilmoitettava lomakkeilla, jotka on mainittu veroilmoituksessa.

Veronpalautuspäivä ja jäännösveron eräpäivät eivät ole enää samat kaikille. Suurimmalla osalla maksupäivät aikaistuvat. Suurin osa saa veronpalautuksen tililleen jo 6.8.2019, jos tilinumero on Verohallinnon tiedossa. Yleisimmät jäännösveron eräpäivät ovat 1.8.2019 (1. erä) ja 1.10.2019 (2. erä).

Veronpalautuspäivä tai jäännösveron eräpäivät voivat siirtyä eteenpäin, jos veroilmoitukseen tulee muutoksia. Uudet päivämäärät näkyvät uudessa verotuspäätöksessä, joka lähetetään, kun veroilmoitukset on käsitelty.

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutiset/uutiset/2019/5-miljoonaa-suomalaista-saa-pian-esit%C3%A4ytetyn-veroilmoituksen---veroilmoitus-on-uudistunut/

Tulolähdejako poistuu

Tulolähdejakoa koskevat muutokset on vahvistettu lailla. Yhteisöjen verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia sovelletaan kaikkeen toimintaan lukuun ottamatta maatilatalouden tuloverolain mukaan laskettavaan maatalouden tuloon. Muutoksia soveltaa ensimmäisen kerran verovuonna 2020.

Muutos tarkoittaa sitä, että jatkossa yhteisö voi vähentää kaikki tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkomenot elinkeinotulolähteen tuloista.

Lue lisää

Muutos koskee muun muassa osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Tulolähdejako ei muutu asunto-osakeyhtiöiden, keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden ja esimerkiksi yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksessa.

Yhteisöjen elinkeinotulolähteeseen lisätään uusi muun omaisuuden omaisuuslaji. Muun omaisuuden piiriin luetaan esimerkiksi luonnollisen henkilön osakesijoituksia passiivisesti hallinnoivan holdingyhtiön osakeomistukset, osakaslainat sekä sellaiset hyödykkeet, joita ei käytetä yhteisön tulonhankkimistoiminnassa.

Elinkeinotulolähteen omaisuuslajien menot voidaan vähentää kaikista tulolähteen tuloista. Tilanne muuttuu aiempaan, jolloin henkilökohtaisen tulonlähteen menot ovat olleet vähennyskelpoisia ainoastaan saman tulonlähteen tuotoista. Myös muuhun omaisuuteen kuuluvan kiinteistön tai kiinteistöyhtiön osakkeiden luovutuksesta syntyneet tappiot ovat jatkossa vähennyskelpoisia elinkeinotulolähteen kaikista tuloista, toisin kuin nykyisin. Rajoituksena henkilöyhtiöiden yhtiöosuuksien sekä muiden kuin kiinteistöyhtiöiden osakkeiden luovutustappiot, jotka ovat jatkossa(kin) vähennyskelpoisia vain muun omaisuuden luovutuksesta syntyneistä veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna.

Konserniavustuksen antajina ja saajina voivat jatkossa olla kaikki sellaiset osakeyhtiöt ja osuuskunnat, joiden verotuksessa sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia. Konserniavustuksen antajien ja saajien piiri laajenee huomattavasti nykyisestä.

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutiset/uutiset/2019/yhteis%C3%B6jen-tulol%C3%A4hdejako-poistuu-verovuodesta-2020-alkaen/

Sähköisten julkaisujen arvonlisäverokanta alenee

Tasavallan presidentti on vahvistanut arvonlisäverolakimuutokset, joiden myötä sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin sekä lehtien irtonumeromyyntiin sovellettava verokanta alenee 24 prosentista 10 prosenttiin. Muutos tulee voimaan 1.7.2019.

Alennettua verokantaa sovelletaan, kun veron suorittamisvelvollisuus syntyy lain tultua voimaan.

Sähköisen julkaisun käsite kattaa monenlaisia tuotteita. Veroedun ulkopuolelle suljetaan vain pääasiassa mainoksia, videosisältöä tai kuunneltavaa musiikkia sisältävät julkaisut. Esimerkiksi sähköisessä muodossa olevat tietokannat eivät ole sähköisiä julkaisuja, koska ne eivät muodosta julkaisulle tyypillistä kerronnallista kokonaisuutta. Tietokoneohjelmia tai -pelejä ei myöskään pidetä sähköisinä julkaisuina.
 

UUTTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ


Liikuntatilojen luovutus liikunnan opetuspalvelujen käyttöön

Tuoreessa KHO:n ratkaisussa oli kyse uimahalli- ja sisäliikuntapalveluja tarjoavan yhtiön soveltamasta arvonlisäverokannasta silloin, kun se luovuttaa liikuntatilojen käyttöoikeutta tilapäisluonteisesti sellaisen toimijan käyttöön, joka ei harjoita tiloissa alennetun verokannan alaista liikuntapalvelujen myyntiä vaan yleisen verokannan alaista liikunnan opetuspalvelujen myyntiä.

Yleistä verokantaa alemman verokannan soveltamisen tarkoituksena on ollut alentaa kulutushintoja. Mikäli tilojen käyttäjä ei käytä tiloja verosta vapautettuihin tai alennetun verokannan alaisiin liikuntapalveluihin, alennetun 10 prosentin verokannan soveltamiselle liikuntatilojen käyttöoikeuden luovuttamisessa ei ole ollut perusteita. Tiloja tarjoavalla yhtiöllä ei ollut oikeutta soveltaa alennettua 10 prosentin verokantaa liikuntatilojen käyttöoikeuden tilapäisluonteiseen luovuttamiseen tahoille, jotka käyttivät tiloja yleisen verokannan alaiseen liikunnan opettamiseen.

KHO 21.2.2019 T:682

https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/lyhyetratkaisuselosteet/lyhytratkaisuseloste/1550660129034.html
 

MUITA UUTISIA

 

VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA


Vuosilomalakiin tulee muutoksia 1.4.2019 alkavasta lomanmääräytymisvuodesta lähtien. Muutoksilla turvataan työntekijälle EU-lainsäädännössä edellytetty oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan, vaikka hän olisi joutunut olemaan poissa työstä sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi. Lisäksi pidennetään aikaa, jonka kuluessa työntekijä voi pitää työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosilomansa.

Vuosilomalakiin lisätään säännökset työntekijän oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Työntekijä saa lisävapaapäiviä tilanteissa, joissa hän ei sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi ole ansainnut vähintään 24 vuosilomapäivää. Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut vähintään 24 lomapäivää, lisävapaapäiväsäännös ei tule sovellettavaksi.

Jos työntekijän vuosilomaa on jouduttu siirtämään työkyvyttömyyden vuoksi, kesäloma on jatkossakin annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan siirretty loma antaa vielä alkuperäistä lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vuosilomalain-muutokset-voimaan-huhtikuussa
 

TYÖELÄMÄN TIETOSUOJALAKIIN TÄSMENTÄVIÄ MUUTOKSIA


Lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä (ns. työelämän tietosuojalaki) tehdään tietosuoja-asetuksesta ja kansallisen tietosuojasääntelyn muutoksista johtuvat muutokset. Muutokset ovat pääosin vain teknisluonteisia. Laissa täsmennetään myös sitä, että työnantaja voi kerätä työntekijän tietoja ilman hänen suostumustaan vain laissa erikseen säädellyissä tapauksissa. Työelämän tietosuojalain muutokset tulevat voimaan 1.4.2019.

Tietosuoja-asetuksen soveltaminen alkoi toukokuussa 2018. Tietosuoja-asetus sisältää mahdollisuuden antaa kansallista työelämän tietosuojasääntelyä. Työelämän tietosuojalaki säilyy voimassa lähes sellaisenaan. Työntekijän henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava tietosuoja-asetuksen kanssa rinnakkain tietosuojalakia ja erityislakina työelämän tietosuojalakia.

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoelaman-tietosuojalakiin-muutoksia

PK-YRITYSTEN HALLITUSTYÖN HAASTEET


Kauppakamarit ovat toteuttaneet PK-hallitusbarometrin, johon vastasi 1100 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Barometrin mukaan PK-yritykset panostavat hallitustyöhön ja ovat löytäneet myös ulkopuolisia hallituksen jäseniä.

Toisaalta tulevaisuus haastaa hallituksen osaamisen esimerkiksi kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen muodossa, mikä huolettaa erityisesti toimitusjohtajia.

Lue lisää

Moni kaipaa hallituksiin lisää vaihtuvuutta, sillä lukuisista hallituksista löytyy myös vapaamatkustaja. Yli 40 %:lla vastaajien yrityksistä oli vähintään yksi ulkopuolinen hallituksen jäsen. Ulkopuolisiin jäseniin ollaan myös varsin tyytyväisiä, kun heidän saamansa keskimääräinen arvosana on 4,1 (asteikko 1-5).

Eniten hallituksen jäseniltä odotetaan liiketoimintaosaamista, yritystalouden ja rahoituksen hallintaa sekä kokemusta strategisesta työskentelystä. Myös uuden teknologian osaamisen arvostus on noussut kahden vuoden takaisesta. Henkilökohtaisista ominaisuuksista arvostetaan eniten yhteistyökykyä, selvästi enemmän kuin itsenäistä ajattelutapaa ja kykyä kyseenalaistaa. Vastauksista löytyy myös kommentteja ”joo joo -miehiä ei hallituksiin tarvita”.

PK-yritysten hallituksen jäsenet ovat keskimäärin 52-vuotiaita. Naisten osuus jäsenistä on 25 prosenttia ja 32 prosenttia suuremmissa, vähintään 250 työntekijän yrityksissä. Hallitustyössä ei ole laajasti mukana nuoria henkilöitä, sillä nuorin hallituksen jäsen on keskimäärin 42-vuotias.

44 prosenttia vastaajista katsoo, ettei hallituksessa ole riittävää osaamista yrityksen tulevien haasteiden, esimerkiksi kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen kannalta. 40 prosenttia vastaajista katsoo, ettei hallituksen jäsenistössä ole riittävää vaihtuvuutta ja kolmannes kertoo, etteivät kaikki jäsenet panosta ja osallistu hallitustyöhön riittävästi. Kauppakamaerin yhteenvedossa todetaan, että hallituksen kokoonpanon kehittämiseen on panostettava yrityksissä.

https://kauppakamari.fi/2019/03/20/teknologiamurros-kasvutavoitteet-ja-kansainvalistyminen-haastavat-pk-yritysten-hallitustyota/


 

Header-kuva

Ota yhteyttä

Myynti

0207 525 500

Yksinkertaistettu yhteydenotto