Pk-yrittäjän vero- ja lakiuutiset: toukokuu 2018

Uutiset

VEROTUKSEN UUTISIA

AJANKOHTAISTA

Veroasiointi muuttuu marraskuussa

Verohallinto ottaa käyttöön marraskuussa 2018 Suomi.fi-valtuudet veroasioinnissa. Valtuuksia voivat käyttää jatkossa sekä henkilöasiakkaat että yritysasiakkaat. Katso-tunniste jää pois käytöstä siirtymäajan jälkeen.
 

Lue lisää


Valtuuksia voi tehdä Suomi.fi:n Valtuudet-palvelussa 15.5.2018 alkaen, mutta valtuudet toimivat Verohallinnon asiointikanavissa vasta 1.11.2018 alkaen. Verkkopalvelussa henkilö tai yritys voi valtuuttaa toisen tahon hoitamaan veroasioita puolestaan. Kun valtuutetulle on myönnetty Suomi.fi-valtuus veroasioiden hoitamiseen, hän voi kirjautua Verohallinnon verkkopalveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillaan, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutiset/uutiset/2018/omaverossa-otetaan-käyttöön-suomi.fi-valtuudet-marraskuussa/


Energiaverotukseen esitetty muutoksia

Valtiovarainministeriö tiedottaa, että hallitus on päättänyt kiristää kivihiilen verotusta ja keventää maakaasun verotusta. Hallitus on myös päättänyt kehittää sähkön verotusta siten, että sähkövarastojen sähkön kahdenkertaisesta verotuksesta luovutaan ja sähköautojen työpaikoilla tapahtuvan lataamisen verokohtelua yksinkertaistetaan.

Energiaverotusta koskevat muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 2019 alusta.

http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/energiaverotukseen-muutoksia-vu...
 

VEROHALLINNON OHJEET


Verohallinto on päivittänyt ohjeitaan LINKKI

Viimeisimmistä ohjeista poimintoja lyhyesti:

Sairausvakuutusmaksu

Verohallinto on julkaissut ohjeen Sairausvakuutusmaksu (dnro: A50/200/2018). Ohjeessa käsitellään vakuutetun sairausvakuutusmaksua ja työnantajan sairausvakuutusmaksua verotuksessa. Työnantajan sairausvakuutusmaksusta annettua lakia on muutettu (12.1.2018/14). Laki käsittelee aiempaa kattavammin tilanteita, joissa työnantajalla on oikeus työnantajan sairausvakuutusmaksun palautukseen.

Työnantajan vuonna 2018 maksama sairausvakuutusmaksu on 0,86 % sinä vuonna maksetuista palkoista.

Työnantajalla on oikeus saada maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksu takaisin, jos työnantajalle on maksettu palkansaajalle myönnettyä lakiin perustuvaa eläkettä tai päivärahaa tai muuta ansionmenetystä korvaavaa etuutta siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut palkkaa.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48793/sairausvakuutusmaksu/

Peitelty osinko

Verohallinto on julkaissut 4.5.2018 päivätyn ohjeen Peitelty osinko (dnro: A69/200/2018). Ohjeessa otetaan kantaa esimerkein tilanteisiin, joissa verotuksessa muodostuu peiteltyä osinkoa. Peitellyllä osingolla tarkoitetaan osingonjaon muotovaatimukset sivuuttaen tapahtuvaa yhtiön varojen siirtämistä osakkaalle tavalla, joka on todelliselta luonteeltaan osingonjakoa. Peitelty osinko verotetaan osakkaalla ansiotulona, joten verotus on kovempaa kuin normaali osingoilla.

Ohjeessa on täsmennetty erityisesti kohtaa, joka koskee yhtiön vapaa-ajan asunnosta saatua etua.

Lue lisää

Jos osakas käyttää yhtiön omistuksessa olevaa vapaa-ajan asuntoa olennaisesti markkinavuokrahintaa alempaan hintaan – tai kustannuksitta – katsotaan osakkaan saavan yhtiöstä peiteltyä osinkoa. Peitellyn osingon määränä pidetään markkinavuokran ja maksetun vuokran välistä eroa.

Jos yhtiön vapaa-ajan asunto on lähes kokonaan osakkaan käytössä, sen katsotaan olevan varattuna osakkaan käyttöön myös silloin, kun asunto on tyhjillään. Jos asuntoa käytetään myös yhtiön vuokraustoiminnassa, verovelvollisen tulee esittää käytöstä selvitys, jotta asunnon voitaisiin katsoa olleen vuokrauskäytössä myös silloin, kun se tosiasiassa on ollut tyhjillään. Ilman riittävää selvitystä vapaa-ajan asunnon katsotaan verotuksessa olleen osakkaan käytössä myös tyhjillään oloaikana.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48147/peitelty-osinko/

Matkakustannukset erityisalalla

Verohallinto on julkaissut 18.5.2018 päivätyn ohjeen Erityisalalla työskentelevän matkakustannukset (dnro: A53/200/2018). Ohjeessa käsitellään erityisalojen matkakustannusten korvaamista ja kustannusten vähentämistä palkansaajan verotuksessa.

Työnantajalta työmatkasta saatu matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja majoittumiskorvaus eivät ole veronalaista tuloa, jos verovapauden edellytykset täyttyvät.

Vuoden 2018 alusta alkaen tilapäisen työskentelyn yleistä aikarajaa pidennettiin kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen.

Lue lisää

Erityisalan säännökset soveltuvat, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
1.    Palkansaaja työskentelee rakennus-, maanrakennus- tai metsäalalla.
2.    Palkansaajalla ei ole varsinaista työpaikkaa.
3.    Kyse on päivittäisistä matkoista.
Erityisalojen säännöksiä sovelletaan myös vuokrattuun työvoimaan sekä ulkomaisiin työntekijöihin.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/65718/erityisal...
 

UUTTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ


MBA- ja EMBA -koulutuspalveluista perittävät maksut arvonlisäverollisia

Keskusverolautakunnan tuoreen ratkaisun mukaan MBA- ja EMBA-tutkinnon suorittamisesta koostuvan palvelukokonaisuuden myyntiä tulee käsitellä verollisena myyntinä. Koulutusohjelman myynti tapahtuu liiketaloudellisin perustein kilpailuolosuhteissa, eikä kyseessä ole lakisääteinen koulutus.
KVL 2.3.2018 nro: 15 (ei lainvoimainen)

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ennakkoratkaisut/64373/kvl0152018/

Prepaid-tuotteet arvonlisäverottomia maksuvälineitä

KHO:n tuore ratkaisu osoittaa, että prepaid-tuotteet ovat arvonlisäverolain tarkoittamia maksuvälineitä ja niiden myyntiä ja välitystä pidetään näin olleen arvonlisäverosta vapautettuna rahoituspalvelujen myyntinä.

Tapauksessa jälleenmyyjä oli myynyt teleoperaattorin liikkeelle laskemia Prepaid-liittymiä sekä niiden latauslipukkeita ja saldolatauksia. Prepaid-tuotteita voitiin käyttää lisäksi erilaisten maksupalvelunumeroiden kautta hankittavien tavaroiden ja palveluiden maksamiseen. Se, minkä hyödykkeen maksamiseen loppukäyttäjä Prepaid-tuotteita käytti, ei ollut selvillä vielä Prepaid-tuotteen myyntihetkellä.

KHO:2018:70

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1525261666328.html


Pääomalainaksi muutetun myyntisaatavan arvonalennus ei ole vähennyskelpoinen

Tapauksessa A Oy oli toimittanut tytäryhtiölleen tuotteita, jolloin oli syntynyt A Oy:lle myyntisaamisia tytäryhtiöltään. Osa myyntisaamisista oli sopimuksin muutettu pääomalainaksi. Tytäryhtiön konkurssissa pääomalainasaamiselle ei saatu korvausta. Menetystä ei voitu pitää verotuksessa vähennyskelpoisena myyntisaamisen arvonalentumisena, koska erän luonne oli muutettu pääomalainaksi.

KHO:2018:77

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1526385324515.html
 

MUITA UUTISIA

TULOREKISTERI

Vuonna 2019 käyttöön otettava tulotietojärjestelmä ja tulorekisteri tuovat isoja muutoksia palkka ym. tietojen ilmoittamiseen. Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta, johon kerätään kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot yksilötasolla (Verohallinto, KELA, vakuutusyhtiöt). Tiedon tuottajat ilmoittavat tiedot ansiotuloista tulorekisteriin reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti. Tulorekisteriin annetut tiedot välitetään edelleen nimetyille viranomaisille ja muille tahoille tiedonsaantioikeuksien mukaisesti käytettäväksi laissa määriteltyihin tarkoituksiin.

Asiaan liittyvät tahot ovat alkaneet valmistautua muutokseen:
 

Lue lisää

•    Ohjelmistotalot valmistautuvat muutokseen kehittämällä järjestelmiään ja rajapintojaan uutta rekisteriä varten.

•    Verohallinto on julkaissut verkkoseminaareja tulorekisterihankkeesta aiheista korjaaminen sekä tunnistautuminen ja valtuudet. Linkit koulutustallenteisiin löytyvät sivuilta:  

https://www.vero.fi/tulorekisteri/tietoa-meistä/tietoa-tulorekisteristä/ajankohtaista/

•    KELA ohjeistaa työnantajia toimittamaan yhden tilinumeron, jolle syyskuun lopusta lähtien kaikki työnantajan päivärahat ja perhevapaakorvaukset maksetaan.  Syksyllä KELA alkaa saada YTJ-tiedot suoraan järjestelmiinsä. Nämä asiat helpottavat siirtymistä tulorekisterin käyttöön vuoden 2019 alusta alkaen.

http://uutiskirje.kela.fi/archive/show/2476447
 

KAUPPAREKISTERISSÄ HENKILÖN OMA ERO -ILMOITUS MAKSUTTOMAKSI

Yhtiön tulee ilmoittaa kaupparekisteritiedoissa ilmenevät vastuuhenkilötiedot ja niiden muutokset PRH:lle. Jollei yhtiö näitä ilmoita, henkilön itsensä edun mukaista on ilmoittaa muutokset kaupparekisteriin.

Henkilön oma ero -ilmoitus kaupparekisteriin merkityn tehtävän päättymisestä tai tehtävästä eroamisesta muuttuu maksuttomaksi 25.5.2018 alkaen. Muutos johtuu EU:n tietosuoja-asetuksesta, jonka mukaan rekisteriin merkityllä henkilöllä on oikeus saada vanhentuneet tietonsa korjatuksi maksutta.

https://www.prh.fi/fi/asiakastiedotteet/2018/P_15315.html


LEI-TUNNUS

LEI-tunnus (Legal Entity Identifier) on maailmanlaajuinen yhteisötunnus, joka on tarkoitettu rahoitusmarkkinoilla toimivien yritysten ja yhteisöjen tunnistamiseen.

Jos yritys on saanut LEI-tunnuksen PRH:lta ennen 27.9.2017, PRH:lla ei ole tietoja yrityksen mahdollisista emoyhteisöistä. Tiedot emoyhteisöistä – tai että niitä ei ole – tulee viipymättä ilmoittaa PRH:een. Muuten PRH:lla ei ole oikeutta uudistaa LEI-tunnusta ja se passivoituu.

https://www.prh.fi/fi/asiakastiedotteet/2018/P_15216.html
 

UUSI TYÖAIKALAKILUONNOS  ESITTÄÄ  JOUSTOA SOPIMUKSIIN

Työ- ja elinkeinoministeriö on 21.5.2018 antanut lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavaksi hallituksen esitysluonnoksen uudeksi työaikalaiksi. Uudistuksen tavoitteena on päivittää nykyinen laki 2020-luvun työelämän tarpeisiin ja se toisi uusia mahdollisuuksia työntekijän ja työnantajan välisiin yhteisymmärrykseen perustuviin joustoihin mm. säädökset joustotyöajasta ja työaikapankista. Joustot palvelisivat työntekijän tarpeita sovittaa yhteen yksityiselämän ja työn vaatimuksia samoin kuin työnantajan tuotannollisia tarpeita.

Lue lisää

Laissa huomioitaisiin myös teknologisen kehityksen suomat mahdollisuudet tehdä työtä ajasta ja paikasta riippumatta, mutta samalla edellytettäisiin työaikasuojelun toteutumista.

Laissa säädettäisiin uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikajärjestelystä, jossa vähintään puolet työajasta olisi sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voisi itsenäisesti päättää. Joustotyöaika voitaisiin ottaa käyttöön työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Joustotyöaika soveltuisi hyvin erityisesti asiantuntijatehtäviin, joissa työajan sijoittelua tärkeämpää ovat työn tavoitteet ja kokonaisaikataulu.

Työaikalakiin lisättäisiin työaikapankkia koskevat säännökset, jotka mahdollistavat lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sopimisen kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Työaikapankilla tarkoitettaisiin työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa.

Sopimukseen perustuvaa työaikaa koskevat säännökset mahdollistaisivat nykyistä joustavammista työajoista sopimisen. Yrityskohtaisella työehtosopimuksella voitaisiin sopia säännöllisen työajan järjestelyistä 52 viikon tasoittumisjaksolla. Työpaikalla käytössä olisi nykyistä laajemmat mahdollisuudet sopia säännöllisestä työajasta työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Myös liukuvasta työajasta saisi sopia nykyistä väljemmissä puitteissa.

http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/luonnos-uudesta-tyoaikalaista-lainsaadannon-arviointineuvostoon
 

NOLLATUNTISOPIMUKSIIN SELKEÄT PELISÄÄNNÖT UUDISTETUN LAIN MYÖTÄ

Tasavallan Presidentti vahvisti 18.5.2018 vaihtelevan työajan sopimuksia koskevat lait. Muutokset tulevat voimaan 1.6.2018.

Lainsäädäntö koskee nollatuntisopimuksia ja muita sopimuksia, joissa työaika on sovittu kiinteän työtuntimäärän sijasta liukuvana (esim. 0-40 tuntia/viikossa tai 10-30 tuntia/viikossa). Sääntely koskee myös työntekijöitä, jotka kutsutaan työhön tarvittaessa. Kesäkuun alussa voimaan tulevissa laeissa tällaisia sopimuksia kutsutaan vaihtelevan työajan sopimuksiksi. Sääntelyllä ratkaistaan työelämässä havaittuja epäkohtia, joita näiden sopimusten käyttöön liittyy.

Lakimuutoksen keskeinen sisältö:

Lue lisää

•    Laissa määritellään, milloin vaihtelevasta työajasta voidaan sopia työnantajan aloitteesta. Vaihtelevasta työajasta ei saa sopia, jos työnantajalla on kiinteä työvoimatarve. Työnantajan työvoimatarpeen ja työaikaehdon välillä on siten riippuvuussuhde. Jos työvoimatarve on kiinteä, työaikaehdonkin on oltava kiinteä. Jos työvoimatarve sen sijaan vaihtelee, on mahdollista sopia työvoimatarvetta vastaavasta vaihtelevasta työaikaehdosta.

•    Muutokset täsmentävät myös sairausajan palkan maksuvelvollisuutta vaihtelevaa työaikaa käytettäessä. Sairausajan palkka pitää maksaa silloin, kun työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu tai olosuhteisiin nähden voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.

•    Työsopimuslakia muutettiin myös siten, että jos työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys.

•    Voimassa olevan lain mukaan jokaisella työpaikalla on oltava työvuoroluettelo, josta ilmenee muun muassa työajan alkamiset ja päättymiset. Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkäksi ajaksi kuin mahdollista ja se on annettava viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Työvuoroluetteloa koskevaa sääntelyä täsmennettiin vaihtelevan työajan sopimusten osalta. Tavoitteena oli se, että työntekijä saisi tiedon työvuoroistaan nykyistä aikaisemmin.

http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selkeat-pelisaannot-nollatuntisopimuksi-1
 

Header-kuva

Ota yhteyttä

Myynti

0207 525 500

Yksinkertaistettu yhteydenotto