Talenom on yksi Suomen parhaista työpaikoista

Blogi
Talenom valittiin Great Palace to Work Finlandin toimesta yhdeksi Suomen parhaista työpaikoista vuonna 2018. Se on suuri kunnia meille kaikille talenomilaisille, mutta mittaustulosta tärkeämpää meille on mitattava asia itse, eli henkilöstön hyvinvointi. Olen itse viihtynyt Talenomilla jo yli 16 vuotta, josta viimeiset puolitoista vuotta Talous- ja henkilöstöjohtajana. Työurani Talenomilla on ollut rikasta aikaa ja tässä blogissa haluan kertoa, mikä tekee Talenomista niin erinomaisen työpaikan ja miten olemme Suomen parasta työelämää rakentaneet.


Kuva: Talenom palkittiin suurten yritysten sarjassa Suomen viidenneksi parhaana työpaikkana.

Henkilöstökokeman on todettu useissa tutkimuksissa korreloivan positiivisesti yrityksen taloudellisten tulosten kanssa. Työhyvinvointi ei siis ole pelkästään mukavaa vaan myös tärkeää yrityksen menestyksen kannalta. Monenlaiset työhyvinvointikauppiaat ovat tunnistaneet tässä liiketoimintamahdollisuuden ja työelämän kehittämiseen liittyvää tarjontaa ja konsulttiapua on vähintään riittävästi. Ja hyvä niin. Mutta mistä työhyvinvoinnin kehittämisessä kannattaa lähteä liikkeelle? Voiko sitä ostaa? Haluan nostaa esille kaksi tärkeää osa-aluetta, jotka me olemme kokeneet tärkeimmiksi henkilöstökokeman kehittämisessä. Nämä kaksi ovat johdon arvovalinta ja vuorovaikutus. 

Johdon arvovalinta
Yrityksissä tehdään niitä asioita, mitä omistajat ja ylin johto pitävät tärkeinä. Siis aidosti pitävät tärkeinä, ei ainoastaan puheissa. Kyse on siis arvovalinnasta. Jos johto pitää tärkeänä sitä, että henkilöstö voi hyvin, niin ennemmin tai myöhemmin henkilöstö voi hyvin. Meillä Talenomilla tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstönäkökulma on nostettu keskeiseksi osaksi johtoryhmätyöskentelyä. Mittaamme tiiviisti henkilöstökokemaa ja teemme korjaavia toimenpiteitä palautteiden perusteella. Jokainen esimies ja työntekijä Talenomilla tietää, että haluamme olla Suomen paras työpaikka. Ja aiomme olla. Tällaisen tahtotilan ja tavoiteasetannan vallitessa ihmiset alkavat laajalla rintamalla tehdä töitä tavoitteen eteen. Ei yrityksen johto voi henkilöstökokemaan suoraan vaikuttaa. Vaikutus tulee siitä, että johto antaa ihmisille luvan kehittää henkilöstökokemaa ja heitä kannustetaan siihen. Ihmiset ovat fiksuja ja kun työelämän kehittäminen nousee kahvipöytäkeskusteluihin, niin monenlaisia ajatuksia ja ideoita alkaa syntyä ympäri organisaatiota. Tavoitteesta tulee yhteinen. Sellaiset tavoitteet tuppaavat toteutumaan. 

Vuorovaikutus
Työhyvinvointi on yhtä kuin yksilön subjektiivinen tunnekokemus työoloista ja työssä viihtymisestä. Eri ihmiset kokevat samoja asioita eri tavalla. Jos yksilöiden kokemaan halutaan vaikuttaa, tulee työntekijät kohdata yksilöinä, ei massana. Yksilönä kohtaaminen tarkoittaa sitä, että esimies ja kollegat ovat kiinnostuneita toistensa ajatuksista ja tunteista. Tällaisessa turvallisessa ilmapiirissä yksilö uskaltaa tuoda esille ajatuksiaan ja tunteitaan sekä tarpeitaan. Moniin tarpeisiin voidaan vastata, kun ne tuodaan esille. Ja jos ei voidakaan, arvostava vuoropuhelu rakentaa luottamusta ja lisää keskinäistä ymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta. Vuorovaikutus on siis työkalu, jonka avulla voidaan löytää ratkaisuja työolojen kohentamiseksi. Vuorovaikutuksen kautta voidaan myös suoraan vaikuttaa tunnekokemaan. Vuorovaikutuksen keinoin voimme lisätä merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen tunteita. Kaikki tärkeitä tunnetason perustarpeita. Onnistunut vuorovaikutus ei kuitenkaan ole välttämättä helppoa. Siksi me talenomilaiset harjoittelemme vuorovaikutustaitoja siinä missä kirjanpitotaitojakin.

Ulkopuolisesta avusta voi olla hyötyä työelämän kehittämisessä. Tärkeintä on kuitenkin se, että yrityksen johto sitoutuu työhyvinvoinnin kehittämiseen siinä missä kasvuun ja kannattavuuteenkin. Sitoutuminen tarkoittaa muun muassa sitä, että johto perehtyy ihmismielen yleisiin lainalaisuuksiin. Työhyvinvointi ei ole mikään mysteeri, vaan siihen liittyy täysin ymmärrettäviä syy- ja seuraussuhteita. Kuten se, että ihminen voi hyvin, kun hänen tunnetason perustarpeensa täyttyvät. Ja näiden tarpeiden täyttyminen edellyttää ennen kaikkea laadukasta vuorovaikutusta ja yksilön kohtaamista. 

- Antti

Header-kuva

Kirjoittajat

Antti Aho

Henkilöstö- ja talousjohtaja, KTM

Kirjoittaja Antti Aho on Talenomin henkilöstö- ja talousjohtaja. Hänen roolinsa Talenomin osaamisen ja henkilöstötyytyväisyyden kehittämisessä on merkittävä. Antti on valmistunut Helsingin Kauppakorkeakoulusta kauppatieteen maisteriksi.

Takaisin

Ota yhteyttä

Myynti

0207 525 500

Yksinkertaistettu yhteydenotto