Uutiset 30.04.2018

Pk-yrittäjän vero- ja lakiuutiset: huhtikuu 2018

VEROTUKSEN UUTISIA

AJANKOHTAISTA

Kiinteistövero

Vuoden 2018 kiinteistöverotuspäätökset ovat saapuneet ja ne kannattaa tarkistaa. Jos tiedoissa on korjattavaa tai täydennettävää, muutokset voi tehdä Kiinteistötiedot verkossa -palvelussa tai lähettämällä kiinteistöverotuspäätöksen ilmoitusosan postitse Verohallinnolle.
 

Lue lisää


Kiinteistöveroilmoituksen viimeinen korjauspäivä on merkitty kiinteistöverotuspäätöksen etusivulle. Se on joko 8.5.2018 tai 15.5.2018. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien viimeinen palautuspäivä on 30.4.2018.

Korjattu kiinteistöverotuspäätös lähetetään elokuussa, jos kiinteistöveron määrää muutetaan. Vuoden 2018 kiinteistöveron eräpäivät ovat 3.9. ja 15.10.

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutiset/uutiset/2018/kiinteistoverotuspaatokset_saapuvat_maa/

Yhteisöjen tuloverotukseen muutoksia 1.5.2018:

Yhteisöjen tuloverotus muuttuu 1.5.2018 alkaen siten, että verotus valmistuu jatkossa yksilöllisesti. Yhteisöjen verotuksen aika ei enää ole automaattisesti 10 kk tilikauden päättymisestä, vaan verotus voi valmistua yksilöllisesti aiemminkin.
 

Lue lisää


Muutoksia sovelletaan verovuodelta 2018 toimitettavaan verotukseen.

Jatkossa verotus päättyy verovelvolliskohtaisesti verotuspäätökseen merkittynä päivänä. Jäännösveron eräpäivä ja veronpalautuksen maksupäivä määräytyvät verotuksen päättymispäivän mukaisesti. Verotus voi päättyä huomattavasti nykyistä päättymisajankohtaa aikaisemmin ja samalla myös jäännösveron eräpäivä ja veronpalautuksen maksupäivä aikaistuvat.

Muutoksella on vaikutusta myös valitustilanteisiin. Määräaikojen laskeminen alkaa verotuksen valmistumisesta, joten valitusaika voi tosiasiassa lyhentyä aiemmasta.

Myös seuraamusmaksujärjestelmä yhtenäistyy kaikkien verolajien osalta. Uutena seuraamusmaksuna on säädetty myöhästymismaksu. Myöhästymismaksu korvaa veronkorotuksen tilanteissa, joissa yhteisö ei ole täyttänyt ilmoittamisvelvollisuuttaan määräajassa, mutta antaa veroilmoituksen oma-aloitteisesti tai kehotuksesta, tai korjaa muun laiminlyöntinsä oma-aloitteisesti omaksi vahingokseen ennen verotuksen päättymistä. Muissa ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntitilanteissa määrätään veronkorotus.

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutiset/uutiset/2018/yhteis%C3%B6jen-tuloverotukseen-muutoksia-1.5.2018-alkaen/

Yritysverotukseen esitetään muutoksia: Yhteisöjen verotukseen vain yksi tulolähde

Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle yhteisöjen verotuksen muutosesityksen, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan 2019 vuodesta lähtien. Muutosesityksen mukaan yhteisön verotettava tulo laskettaisiin elinkeinoverolain mukaan, eikä yhteisöillä olisi enää tuloverolain mukaan verotettavaa tulolähdettä. Maatalous säilyisi erillisenä tulolähteenä.
 

Lue lisää


Muutoksen vaikutukset:
-    Yhden tulolähteen tappiollista tulosta ei nykyisin voi vähentää toisen tulolähteen tulosta. Muutoksen jälkeen tilannetta, jossa toisessa tulolähteessä syntyy verotettavaa tuloa ja toisessa samanaikaisesti tappiota, ei enää syntyisi.
-    Verotettava tulo määriteltäisiin nykyistä yksinkertaisemmin, kun tuloksen erottelua kahdeksi erilliseksi verotettavan tulon laskelmaksi ei enää tarvitsisi tehdä.
-    Yhteisö voisi myös vähentää kaikki tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkomenot elinkeinotulolähteen tuloista.

Muutos ei koskisi kuitenkaan asunto-osakeyhtiöitä, keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä, ei myöskään luonnollisia henkilöitä eikä avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä.

Ehdotuksessa esitetään yhteisöjen elinkeinotulolähteeseen lisättäväksi uusi omaisuuslaji: muun omaisuuden omaisuuslaji.
-    Muuksi omaisuudeksi katsotaan esimerkiksi hyödykkeet, joita yhteisö ei käytä tulonhankkimiseen, kuten osakkaan yksityiskäytössä oleva omaisuus.
-    Muuhun omaisuuteen liittyvät juoksevat tulonhankkimismenot olisivat vähennettävissä kaikista elinkeinotulolähteen tuloista, mikä laajentaisi vähennyskelpoisuutta nykyisestä.
Luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta sen sijaan rajoitettaisiin.
-    Osakkeiden, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöosuuksien ja kiinteistöomaisuuden osalta luovutuksesta syntyneet tappiot saataisiin vähentää vain muuhun omaisuuteen kuuluvien osakkeiden, yhtiöosuuksien tai kiinteistöjen luovutuksesta syntyneistä voitoista verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna.
-    Rajoitus koskisi esimerkiksi sellaisten yhteisöjen arvopapereiden luovutustappioita, joiden toiminta ei ole elinkeinoverolain edellytykset täyttävää arvopaperikauppaa tai muutoin elinkeinotoimintaa.
-    Kiinteistöjä ja kiinteistöosakkeita rajoitus koskisi lähinnä silloin, kun verovelvollinen omistaa muutaman huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai suhteellisen vähäisiä kiinteistökohteita, jotka on esimerkiksi annettu vuokralle ulkopuoliselle vuokralaiselle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.
Kiinteistöliiketoiminta olisi elinkeinotoimintaa
-    Yhteisöjen ja elinkeinoyhtymien harjoittama kiinteistöliiketoiminta (laajamittainen kiinteistönvuokraus) olisi jatkossa myös elinkeinotoimintaa. Pienimuotoinen vuokraustoiminta ei olisi kiinteistöliiketoimintaa.
-    Yleishyödyllisen yhteisön ja julkisyhteisön harjoittama laaja vuokraustoiminta olisi kiinteistöliiketoimintaa. Jos vuokraus on yhteisön yleishyödyllistä toimintaa, sitä ei kuitenkaan pidettäisi kiinteistöliiketoimintana.
-    Yksityishenkilöiden harjoittama vuokraustoiminta ei olisi kiinteistöliiketoimintaa, ja sitä verotettaisiin edelleen kuten nykyisin.

http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yhteisojen-verotukseen-muutos-tulolahdejakoa-ehdotetaan-poistettavaksi


VEROHALLINNON OHJEET


Verohallinto on päivittänyt ohjeitaan LINKKI
Viimeisimmistä ohjeista poimintoja lyhyesti:

Yhtiön palkkavelat ja muut velat osakkaalle

Verohallinto on päivittänyt ohjetta Yhtiön palkkavelat ja muut velat osakkaalle (dnro: A23/200/2018). Ohjeessa käsitellään sellaisten osakkaalle suoritettavien palkka- ja muiden erien verotusta, jotka on kirjattu yhtiön kirjanpidossa velaksi.
 

Lue lisää

Yhtiön verotuksessa osakkaalle maksettavat palkat vähennetään sinä vuonna, jona työ on suoritettu. Yhtiön osakkaan palkka voi kuitenkin tilikauden päättyessä olla yhdeltä tai useammalta kuukaudelta tai koko tilikaudelta nostamatta. Palkka tulee tällöinkin huomioida yhtiön tuloslaskelmalla kuluna sekä huomioida taseessa velkana.

Jos yhtiöllä olisi maksukykyä maksaa palkkavelka, palkkatulo on osakkaalle päättyneen verovuoden tuloa. Jos yhtiö kuitenkin osoittaa, että palkkavelka on maksettu tai se maksetaan seuraavana verovuonna, palkka verotetaan osakkaalla sen verovuoden tulona, jona palkka on maksettu. Palkkasaatava voidaan tällöinkin verottaa osakkaan tulona jo sinä vuonna, kun palkka on kirjattu velaksi yhtiön kirjanpitoon, jos menettelyn ilmeisenä tarkoituksena on osakkaan verojen maksun lykkääminen toistuvasti.

Jotta maksamatonta palkkaa ei verotettaisi verovuoden palkkana osakkaalla, yhtiön tulee verovuosittain osoittaa osakkaan palkkojen maksamatta jättämisen syynä oleva maksukyvyttömyys. Yhtiön maksukykyisyyttä osoittaa muun muassa se, että yhtiön osakkaat ovat nostaneet yhtiöstä varoja muutoin kuin palkkana, kuten lainana, osinkona tai henkilöyhtiöstä yksityisottona.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/64096/yhtion-palkkavelat-ja-muut-velat-osakkaalle/

Yrittäjän työterveyshuollon kustannukset verotuksessa

Verohallinto on julkaissut ohjeen Yrittäjän työterveyshuollon kustannukset verotuksessa (dnro: A239/200/2017). Ohjeessa käsitellään liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan itselleen järjestämän työterveyshuollon kustannusten vähentämistä sekä myös osakeyhtiön osakkeenomistajan ja henkilöyhtiön yhtiömiehen työterveyshuollon kustannusten vähentämistä.

Lue lisää

Yritys saa vähentää verotuksessa yrittäjän oman työterveyshuollon kustannuksista sellaiset kustannukset, jotka kuuluvat Kelan korvaamaan työterveyshuoltoon. Edellytyksenä on se, että yrittäjä on laatinut työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja hänellä on sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa. Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia vain, jos työpaikalla on tehty työterveyshuollon perusselvitys eli työpaikkaselvitys. Työpaikkaselvityksiä tekevät työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat.

Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannusten tulee olla myös kohtuullisia yrittäjän työpanokseen nähden. Lisäksi vähentämisen edellytyksenä on, että yrittäjä työskentelee yrityksessä ja vastaavat palvelut ovat tarjolla myös mahdollisille muille yrityksen työntekijöille.

Osake- tai henkilöyhtiön osakkeenomistajalleen tai yhtiömiehelleen järjestämä Kelan korvaaman työterveyshuollon tasoinen työterveyshuolto voidaan katsoa verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Edellytyksenä tälle on, että osakkeenomistaja tai yhtiömies tosiasiallisesti työskentelee yhtiössä, työterveyshuolto on järjestetty samantasoisena yhtiön koko henkilökunnalle ja etu on luonteeltaan tavanomainen sekä määrältään kohtuullinen.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48117/yrittajan-tyoterveyshuollon-kustannukset-verotuksessa/


Työpanokseen perustuvan osingon ja ylijäämän verotus

Verohallinto on päivittänyt ohjetta Työpanokseen perustuvan osingon ja ylijäämän verotus (dnro: A263/200/2017). Ohjeessa käsitellään työpanokseen perustuvan osingon ja siihen rinnastettavan osuuskunnan ylijäämän verotusta.

Työpanososinko on kyseessä silloin, kun osingon jakoperusteena on osingonsaajan työpanos. Osingonjako ei määräydy siten osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistuksen perusteella.

Työpanokseen perustuva osinko on aina tekijällään ansiotulona verotettavaa. Se ei ole pääomatuloa miltään osin. Yritykselle työpanoksen perusteella maksettava osinko on vähennyskelpoinen kulu.

Työpanososingosta tulee antaa työnantajan vuosi-ilmoitus.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47804/tyopanokseen-perustuvan-osingon-ja-ylijaaman-verotus/

Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan

Verohallinto on julkaissut ohjeen Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan (dnro: A15/200/2018). Ennakkoperintärekisterin tarkistuspäiviin on tullut muutoksia vuoden 2018 aikana.

Lue lisää

Aiemmat ennakkoperintärekisterin tarkistuspäivät 28.2. ja 31.8. ovat poistuneet käytöstä. Uudet tarkistuspäivät otetaan käyttöön 1.9.2018 ja tämän ajankohdan jälkeen uudet tarkistuspäivät ovat 1.3., 1.6., 1.9. ja 1.12. Yrityskohtaista tarkistuspäivää ei enää ole. Tarkistuspäiviä ei enää näytetä ennakkoperintärekisterimerkinnän yhteydessä YTJ:ssä ja Ilmoitin.fi-palvelussa.

Ennakkoperintärekisteriin merkitään hakemuksesta se, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa, josta saatua korvausta ei ole pidettävä palkkana eikä urheilijan palkkiona.  Ennakkoperintärekisteriin merkitylle toimijalle maksetusta työ- tai käyttökorvauksesta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä.

Mikäli yritys, joka laskuttaa työ- tai käyttökorvauksia ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, tulee palvelunostajan toimittaa ennakonpidätys veloitetusta kauppahinnasta. Yhteisöiltä, yhteisetuuksilta ja yhtymiltä pidätys toimitetaan 13 %:n suuruisena ja luonnolliselta henkilöltä verokortin perusteella.

Koska rekisteristä voidaan poistaa myös muuna ajankohtana kuin tarkistuspäivänä, maksajan tulisi tarkistaa maksun saajan rekisteröintiasema aina maksuhetkellä.

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutiset/uutiset/2018/ennakkoperint%C3%A4rekisterin-tarkistusp%C3%A4iv%C3%A4t-muuttuvat-vuoden-2018-aikana/

Verojen hyväksi lukeminen

Verohallinto on julkaissut ohjeen asiakkaan tekemän maksun käyttämisestä eri verolajeille. Ohjeessa kerrotaan esimerkkien avulla, miten maksettu maksu käytetään eri verolajeille. Eri verolajeilla on omat viitenumeronsa. Viitenumero määrää, minkä veron suoritukseksi maksu kulloinkin käytetään. Ohje koskee osakeyhtiöitä, osuuskuntia, yhdistyksiä ja säätiöitä.

Lue lisää

Oma-aloitteisten verojen maksu käytetään ensin erääntyneisiin oma-aloitteisiin veroihin. Jos erääntyneitä veroja ei ole, maksu jää odottamaan tulevia oma-aloitteisia veroja. Jos käytetään oma-aloitteisten verojen viitenumeroa, maksu käytetään ensin oma-aloitteisiin veroihin ja sen jälkeen käyttämättömät maksut muihin erääntyneisiin veroihin aina kuukauden viimeisenä päivänä.

Mikäli maksaessa käytetään tuloveron viitettä, maksua käytetään ensin yhteisön tuloveron erääntyneisiin veroihin eräpäivien mukaisessa järjestyksessä. Tämän jälkeen maksua käytetään tuloveron erääntymättömiin veroihin eräpäivien mukaisessa järjestyksessä. Jos kaikki tuloveron erät tulevat maksetuiksi, maksua käytetään heti tämän jälkeen myös muihin erääntyneisiin veroihin. Jäljelle jääneen maksun osan asiakas saa palautuksena.

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutiset/uutiset/2018/uusi-ohje-vero.fiss%C3%A4-maksun-k%C3%A4ytt%C3%A4misest%C3%A4-eri-veroille/

Palkka ja työkorvaus verotuksessa

Verohallinto on päivittänyt ohjetta Palkka ja työkorvaus verotuksessa (dnro: A7/200/2018). Ohjeessa käsitellään palkan ja työkorvauksen välistä rajanvetoa. Ohjetta on päivitetty siltä osin, että nykyisin myös yhdenmiehen yhtiöt voivat ohjeessa mainittujen edellytysten täyttyessä harjoittaa työvoiman vuokrausta. Tällöin korvaus voidaan katsoa työkorvaukseksi, eikä palkaksi.

Lue lisää

Ohjetta sovellettaessa yksittäisistä toimeksiannoista maksettavia suorituksia voidaan nykyisen verotuskäytännön mukaisesti yhä useammin pitää työkorvauksina.

Työn teettäjä ja työn tekijä voivat solmia työtä koskevan työsopimuksen tai toimeksiantosopimuksen. Ohjeessa käsitellyt näitä sopimustyyppejä koskevat tunnusmerkit on syytä ottaa jo sopimusta laadittaessa huomioon ja näin varmistaa, että sopimuksen tyyppi, sisältö ja tosiasiallinen toiminta vastaavat osapuolten tarkoitusta. Mahdollisissa ristiriitatilanteissa ratkaistaan sopimustyyppien tunnusmerkkien perusteella tehtävällä kokonaisarviolla, onko suoritus palkkaa vai työkorvausta.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48037/palkka-ja-tyokorvaus-verotuksessa/


UUTTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ

Eläketurvan maksuja ei pidetty kollektiivisena lisäeläketurvana

Kollektiivisella lisäeläketurvalla tarkoitetaan työnantajan työntekijöistä koostuvalle henkilöpiirille järjestämää vapaaehtoista lisäeläketurvaa. Henkilöpiiri ei saa kohdistua nimettyihin tai muutoin yksilöllisesti määrättyihin henkilöihin. Työnantajan kollektiivisesti järjestämän lisäeläketurvan vakuutusmaksut eivät ole palkkaa.

Tuoreissa KHO:n ratkaisuissa on ollut tilanteita, joissa lisäeläketurvan maksuja on pidetty työntekijän ansiotulona verotettavina etuuksina.

Lue lisää

Tapauksessa (KHO:2018:36) B Oy oli käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa tarjonnut tuotannollisista ja taloudellisista syistä mahdollisesti irtisanottavalle henkilöstölleen 18 000 euron tukipaketin työntekijää kohden. Tukivaihtoehtoina olivat olleet joko 18 000 euron suuruinen talletus lisäeläkerahastoon (eläköityvät henkilöt) tai 18 000 euron rahakorvaus (muut). Eläköityville työntekijöille otettua ryhmähenkivakuutusta ei näissä olosuhteissa pidetty kollektiivisena lisäeläketurvana vaan irtisanomistilanteessa maksettuna työsuhteeseen perustuvana korvauksena, joka verotetaan ansiotulona.

Tapauksessa (KHO:2018:35) X Oy oli maksanut kahdelle osakkaalleen huomattavia summia ryhmähenkivakuutukseen. X Oy ei ollut maksanut rahapalkkaa osakkailleen. Ratkaisussa huomioitiin maksettujen vakuutusmaksujen suuri määrä ja katsottiin yhtiön korvanneen rahapalkan eläkemaksujen muodossa. Kyseessä ei siten ollut kollektiivinen lisäeläketurva vaan vakuutusmaksut olivat vakuutettujen henkilöiden palkkatuloa kokonaisuudessaan. Yhtiölle oli maksuunpantu tältä osin suorittamatta jääneet työnantajan sosiaaliturvamaksut veronkorotuksineen.

Linkit yllä oleviin:
http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1520499281606.html
http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1520405945459.html

Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen edelleen myynti arvonlisäverotonta

Verohallinto tiedottaa, että jatkossa terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen edelleen myynti on arvonlisäverotonta silloinkin, kun palvelun edelleen myyjällä ei ole yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaista lupaa. Riittää, että edelleen myyty palvelu on sisällöltään arvonlisäveroton terveyden- ja sairaanhoitopalvelu ja palvelut tuottavalla toiminnan harjoittajalla on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukainen lupa tai toiminnan harjoittaja on merkitty itsenäisenä terveydenhuollon ammatinharjoittajana yksityisten palvelujen antajien rekisteriin (Valveri).
 

Lue lisää


Jos terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen edelleen myyjä on käsitellyt arvonlisäverottomien terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen myynnin arvonlisäverollisena, myyjä voi oikaista aiheettomasti suorittamansa arvonlisäveron korvaavalla arvonlisäveroilmoituksella. Kun myyntiin on sovellettu laskunantovelvollisuutta, ostajalle annettu virheellinen arvonlisäveron sisältämä lasku tulee oikaista antamalla ostajalle uusi arvonlisäveroton lasku. Arvonlisäverottomien terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen edelleen myyntiin kohdistuvien hankintojen arvonlisävero ei ole vähennyskelpoinen.

Korkein hallinto-oikeus on tehnyt joulukuussa kaksi ratkaisua koskien arvonlisäverolain mukaan verovapaiden palveluiden edelleen myynnin verotusta. Ks. Laki- ja verouutiset tammikuu 2018.
 

MUITA UUTISIA

OMAAN PÄÄOMAAN MERKITTY PÄÄOMALAINA JA SEN TUOTON KÄSITTELY

Vuoden 2016 alusta astuneen kirjanpitolakiuudistuksen jälkeen on ollut mahdollista kirjata oman pääoman negatiivisuuden korjaamiseksi otettu pääomalaina tietyin edellytyksin yhtiön taseessa omaan pääomaan. Normaalisti pääomalaina esitetään yhtiön vieraassa pääomassa. Jotta pääomalaina voitaisiin esittää omassa pääomassa, yhtiöllä tulee olla täysi ja yksinomainen oikeus päättää, suorittaako se lainalle tuottohyvitystä. Kirjanpitolautakunta on antanut lausunnon (1979/14.2.2018), jonka mukaan tuottohyvitys, mikäli sitä maksetaan, vähennetään yhtiön oman pääoman erään sisältyvistä voittovaroista. Vieraaseen pääomaan merkitylle pääomalainalle maksettu tuottohyvitys (=korko) esitetään tuloslaskelman rahoituskuluissa.

https://www.edilex.fi/kila/1979

OSAKEHUONEISTOJEN TIEDOT UUTEEN REKISTERIIN VUODESTA 2019 ALKAEN

Ensi vuonna Suomessa otetaan käyttöön sähköinen osakehuoneistorekisteri, jonne kerätään vähitellen kattavat tiedot asunto-osakkeiden omistuksista ja panttauksista.

Vuodesta 2019 alkaen asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt voivat siirtää osakeluettelonsa osakehuoneistorekisteriin ja samalla luopua velvoitteesta osakeluettelon ylläpitoon. Siirron edellytyksenä on, että yhtiön edustajatiedot ovat kaupparekisterissä ajan tasalla.

Lue lisää

Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden omistajamerkinnät muuttuvat sähköisiksi vaiheittain. Ensiksi tarvitaan yhtiön toimenpiteitä. Vasta sen jälkeen yksittäisen osakkeenomistajan osakekirja voidaan muuttaa sähköiseksi.

Ensimmäisessä vaiheessa asunto-osakeyhtiö siirtää osakeluettelonsa sähköiseen osakehuoneistorekisteriin. Tämän jälkeen osakekirja mitätöidään viimeistään sitä koskevan kaupan tai panttauksen yhteydessä. Samalla osakehuoneistorekisteriin vahvistetaan sähköinen omistajamerkintä.

Uusi osakehuoneistorekisteri parantaa asuinhuoneistoja koskevien tietojen sekä niiden omistaja- ja panttaustietojen saatavuutta ja luotettavuutta.

https://www.prh.fi/fi/uutislistaus/2018/P_14385.html

EU:N TIETOSUOJA-ASETUS ASTUU VOIMAAN 25.5.2018

EU:n tietosuoja-asetus GDPR tuo lähes jokaiselle yrittäjälle uusia velvoitteita. Suomen Yrittäjät muistuttaa, että enää on vajaa kuukausi laittaa tietosuoja-asiat kuntoon yrityksissä.

Yrityksillä on rekistereissään asiakkaidensa, työntekijöidensä tai yhteistyökumppaneidensa henkilötietoja. Henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista.

Suomen Yrittäjät on laatinut asetuksen tuomistavelvoitteista oppaan ja toimintaohjeet. Asiakkaita tuetaan myös maksuttoman neuvontapalvelun kautta.

https://www.yrittajat.fi/uutiset/574363-gdpr-tulee-enaa-kuukausi-aikaa-hoitaa-henkilotietojen-kasittely-kuntoon

 

Ajankohtaista

Ota yhteyttä

Myynti

0207 525 500

Yksinkertaistettu yhteydenotto