Tulevaisuuden yrittäjät ovat jo keskuudessamme – näin annat heidän kasvaa iloisiksi yrittäjiksi

Blogi
Yrittäjäksi synnytään, siihen ei voi oppia, on ollut tapana sanoa. Olen itse sitä mieltä, että kauempana totuutta ei voitaisi olla. Synnynnäisten temperamenttipiirteiden lisäksi yrittäjäksi kasvamiseen vaikuttavat ympäristö ja läheiset ihmiset, ennen kaikkea perheen ja vanhempien rohkaisu ja tuki. 

Talenom julkaisi tänään Yrittäjän päivän kunniaksi kasvatusoppaan Miten kasvatan lapsestani iloisen yrittäjän? Kirjassa viiden menestyneen yrittäjän – Andreas Saaren, Jasper Pääkkösen, Maija Itkosen, Arman Alizadin ja Juha Hulkon – vanhemmat kertovat miten he tukivat lapsessaan niitä ominaisuuksia, joista myöhemmin on ollut apua yrittäjän työssä. 



Kirjoitimme kirjan kunnianosoituksena ja kannustuksena nykyisille ja tuleville yrittäjille. Tavoitteenamme on, että joku yrittäjyydestä unelmoiva saa kirjan innoittamana rohkeutta ottaa ensimmäisen askeleen kohti yrittäjän elämää. Haluamme kirkastaa kuvaa yrittäjyydestä ja hälventää siihen liittyviä turhia pelkoja. Haluamme liittää ilon osaksi yrittämistä. 

Miksi sitten menimme ja julkaisimme lastenkasvatusoppaan? Ilmeinen totuus on, että emme Talenomilla ole lastenkasvatuksen asiantuntijoita. Yrittäjän arjesta sen sijaan tiedämme yhtä sun toista, sillä tuotamme palveluita, joiden tarkoituksena on helpottaa pk-yritysten arkea. Itselläni on menossa 18. vuosi Talenomin palveluksessa. Siinä on tullut väistämättä eläneeksi mukana asiakkaidemme onnistumisissa ja epäonnistumisissa. Olen nähnyt uusien yritysten syntyvän ja niiden tulevan tiensä päähän. Todistanut sukupolvenvaihdoksia ja yrityskauppoja. 

Puhu yrittämisestä kauniisti

Yrittämisen yhteiskunnallinen merkitys on kiistaton. Pk-yritykset työllistävät yli 60 % kaikista yritysten työntekijöistä ja niistä syntyy yli puolet yritysten liikevaihdosta. Niillä on ratkaiseva rooli kilpailukyvyn vahvistamisessa ja talouden vauhdittamisessa, uusien työpaikkojen luomisessa ja innovaatioiden kehittämisessä. Yritykset maksavat suurimman osan julkisista menoista. Ei siis ole pelkkää sanahelinää, että yrittäjät ovat hyvinvointiyhteiskunnan tukijalka. 

Yrittäjyys antaa paljon myös yrittäjälle itselleen, mutta tämä oivallus jää turhan usein negatiivisten stereotypioiden varjoon. Yrittäjäparka yrittää kaiket päivät, illat, yöt, viikonloput. Lomalla ja sairaana. Lastenhoidon lomassa ja unissaankin. Hän hoitaa itse sosiaaliturva-, eläke- ja vakuutusmaksun sekä arvonlisäveron. 

Jos haluan säästää lapseni tuskalta, niin miksi kasvattaisin lapsestani yrittäjän? 
Koska yrittäjyys on ennen kaikkea mahdollisuus toteuttaa itseään ja tehdä arvojensa mukaista mielekästä työtä suurella palolla. Se voi olla keino mennä kohti omia tavoitteita, hyödyntää osaamistaan ja kokeilla rajojaan. Yrittäjällä on mahdollisuus valita – päättää itse työaikansa ja -paikkansa, työkuvansa ja palkkauksensa, valita asiakkaansa ja työkaverinsa. Yrittäjällä on vapaus ja vastuu olla oman onnensa seppä. Yrittäminen voi myös olla todella kannattavaa liiketoimintaa.

Asenteet ovat onneksi muuttuneet selkeästi myönteisemmiksi uusien sukupolvien astuessa yrittäjien saappaisiin. Haluan uskoa, että jos keskitymme puhumaan yrittäjyyden hyvistä puolista ja ilosta kurjuuden sijaan, ryhtyy toivottavasti yhtä useampi yrittäjäksi. Kun yrittäjiä on enemmän, voidaan yrittämisen esteitä ja hidasteitakin purkaa paremmin.

Kirjassa näyttelijä-yrittäjä Jasper Pääkkösen äiti Virve Havelin korostaa, että vaikka vanhemmat eivät patistaneet Jasperia näyttelemisen pariin, he eivät myöskään maalailleet siitä tai mistään muustakaan ammatista uhkakuvia. Tässä on mielestäni juuri se totuuden siemen, jonka itsekin haluan välittää yrittäjyydestä.

Aito tahto ratkaisee, muun voi oppia

Julkaisimme kasvatusoppaan, mutta meillä ei ole patenttiratkaisua siihen, miten kasvattaa seuraava härkäpapumenestyjä tai pelimiljonääri. Väitän, ettei ole olemassa yhtä tiettyä persoonallisuuden piirrettä, joka olisi varma tie menestykseen ja jota vanhempien tulisi tukea lapsessaan. Yksi yhteinen nimittäjä kuitenkin löytyy: Yrittäjä ei pärjää ilman aitoa tahtoa. 

Myös kirjaan haastateltujen vanhempien kasvatusfilosofia näytti lähes kautta linjan olevan pikemminkin ”antaa kasvaa” kuin ”kasvattaa”.  Tärkeintä on arvostaa lasta ja huomata hänen onnistumisensa. Luottaa ja antaa itsenäisyyttä. Valaa uskoa ja kertoa, ettei maailma romahda, vaikka epäonnistuisi.

Muun muassa vaatturina, media-ammattilaisena ja yrittäjänä tunnetun Arman Alizadin isä Vahid Alizad suhtautui alkuun varauksella poikansa valintoihin, mutta oppi ajan myötä arvostamaan poikansa määrätietoisuutta tehdä itse omat ratkaisunsa. 

Tekemällä oppii. Teknologiayritys Elektrobitin perustajan Juha Hulkon vanhemmat Iris ja Veikko Hulkko sen oivallisesti sanoivat: ”Juha sanoi, että hän ei ymmärrä mitään yrittämisestä ja sinä isä et ymmärrä mitään näistä telefooneista ja muista uusista jutuista. Näin pantiin yritys pystyyn kumminkin.” 

***

Monen yrityksen takana on tarina, josta ei olisi tullut totta ilman yrittäjän läheisiä, perhettä ja vanhempia.  Kannustetaan heitä, jotka unelmoivat yrittämisestä ja puhutaan yrittämisestä kauniisti. Muistetaan myös kiittää niitä, jotka ovat tehneet yrittämisen mahdolliseksi.

- Otto-Pekka

Header-kuva

Kirjoittajat

Otto-Pekka Huhtala

Toimitusjohtaja, KTM

Kirjoittaja Otto-Pekka Huhtala on Talenomin toimitusjohtaja. Oton ura tilitoimistoalalla on pitkä. Vuodesta 2002 lähtien Otto on ollut mukana lukuisissa taloushallinnon kehityshankkeissa. Hän on ollut sekä näkemässä että tekemässä tilitoimistoalan murrosta rutiinityöstä kohti sähköisiä taloushallinnon prosesseja. Otto on valmistunut Vaasan yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi pääaineenaan tuotantotalous.

Takaisin

Ota yhteyttä

Myynti

0207 525 500

Yksinkertaistettu yhteydenotto