fbpx

Lumimaa

Yrittäjätarina

Lumimaassa joka talvi on uusi alku

Marraskuu on melkoista urakointia. Rovaniemen Pöykkölässä loihditaan silloin lumesta ja jäästä igluravintola kaikkine kalusteineen ja veistoksineen. Noin kuusi viikkoa kestävän urakan aikana lumitykit pöhöttävät tienoon valkeaksi, ja viereisestä Salmijärvestä nostetaan noin 60 000 kiloa jäätä.

 

– On hirveä työ rakentaa paikka joka vuosi uudestaan, mutta se on mukavaa hommaa.
Turistit ovat iloisella mielellä, kun näkevät valkoisen lumen ja kirkkaan jään. Tuo valtavaa
nautintoa itselle, että pystyy sellaisen ilon heille tuottamaan, sanoo Lumimaa Oy:n
toimitusjohtaja Ilkka Bergman.

 

Lumimaa syntyi -90-luvun puolivälissä. Bergmanin silloinen appiukko houkutteli turisteja hevosajelulla ja lumiriehalla, kun häntä pyydettiin laajentamaan toimintaansa lumi- ja jäärakentamiseen. Oululainen insinööritoimisto palkattiin kehittämään rakennustekniikkaa, ja Pöykkölään nousi kaksi iglua, joissa tarjottiin ravintolapalveluita. Siihen aikaan vastaavaa ei juuri muualla ollut.

 

Ilkka Bergman oli touhussa mukana alusta pitäen, ensin oman päivätyönsä ohessa. Vuosituhannen vaihteessa hän ryhtyi isännöimään paikkaa päätoimisesti, ja 2006 hänestä tuli Lumimaa Oy:n omistaja ja yrittäjä. Vaikka vuosia on tullut askaroitua lumen ja jään kanssa, rakentamisessa hän kertoo oppivansa jatkuvasti uutta.

 

Lumimaan igluissa on metalliset tukirakenteet. Niiden ansiosta tilat ovat käyttäjilleen turvallisia – ei tarvitse pelätä, että katto romahtaa päälle. Tiloissa on myös jäähdytysjärjestelmä. Se on tarpeen, jotta ihmisistä lähtevä lämpö ei sulata rakenteita.

Shokkiefekti salamavalojen räpsyessä

Lumimaa on tilausravintola, joka tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten ohjelmapalveluyrittäjien kanssa. Pyrkimys on, että asiakkaat saavat ainutlaatuisen elämyksen. On sitten kyseessä sadan hengen tilaisuus tai pienen porukan intiimi juhla.

 

Asiakkaat tulevat lähes poikkeuksetta ulkomailta. Pihalla heille saatetaan tarjota tervetulojuoma jäälaseista, ja illallinen nautitaan igluissa, jään keskellä. Illan huipentuma on arktinen disko jäälattialla, lumivalliseinien ympäröiminä, taivas kattona. Bergmanin mukaan esimerkiksi niille, jotka puetaan lämpimästi ja tuodaan Pöykkölään moottorikelkoilla suoraan lentokentältä, tarjolla on melkoinen shokkiefekti.

 

– Kyllä siinä salavalot räpsyvät. Ihmetellään, miten jää voi olla niin kirkasta, ja miten
veistokset on tehty.

 

Ulkomaalaiselle elämyksiä ovat suomalaisen näkökulmasta pienetkin asiat. Lumen ja jään lisäksi eksotiikkaa saattaa olla tähtitaivaan näkemisessä tai puiden lisäämisessä nuotioon.

Sesongissa tienattava vuoden palkka

Kotimaisia matkailijoita Lumimaassa ei juurikaan näy. Ilkka Bergman uskoo tietävänsä, miksi ei. Hän kertoo tarinan suomalaisesta miesporukasta, joiden juttua päätyi kuuntelemaan. Eräs miehistä sanoi lähteneensä Ylläkselle perheensä kanssa ja matkalla perhe ehdotti pyörähtämistä Kemin Lumilinnassa. Mies suostui ehdotukseen, kunnes tuli lippuluukulle. ”Mehän ei aleta lumesta ja jäästä maksamaan”, mies oli tuumannut.

 

Lumimaa Oy:n konsepti on ollut pitkään sama, mutta se toimii Bergmanin mukaan edelleen. Mikäli koronatilanne pitkittyy ja markkinointia pitää suunnata nykyistä enemmän myös kotimaan matkailijoille, samalla mallilla voitaisiin jatkaa heidänkin kanssaan – mikäli suomalaiset taipuvat maksamaan lumesta ja jäästä. Muutos näkyisi lähinnä ruokalistassa, kun suomalaisturistit vierailisivat Lumimaassa lasten kanssa.

 

Suurin paine kohdistuisi hintoihin. Suomalaismatkailijoille hintoja pitäisi laskea, ja siihen ei kaikilla yrittäjillä ole mahdollisuutta.

 

– Me olemme kausitoimija, niin kuin suurin osa täällä pohjoisessa. Neljässä kuukaudessa pitää tehdä 12 kuukauden tili, Bergman muistuttaa.

Muutos voi olla hyvästäkin

Menneet vuodet ovat osoittaneet, että Lumimaa Oy:n menestys on vakaalla pohjalla. Pientä kasvua on ollut koko ajan. Ja jos korona muuttaa joitakin asioita, Ilkka Bergmania se ei pelota, muutos voi hänen mielestään olla hyvästäkin.

 

Tuleva talvi on Lapin matkailulle suuri kysymysmerkki. Bergmanin odotukset eivät ole korkealla. Hän kuitenkin uskoo, että vaikka yksi talvi menisi mönkään, seuraava talvi tuo turisteja takaisin.

 

– Haluhan tänne on tulla, se on ihan selvä. Lapin vetovoima ei ole mihinkään kadonnut, Bergman muistuttaa.

 

Tulee mitä tulee, marraskuussa alkaa taas iglujen rakentaminen. Vuodenkiertoa kuunnellaan Pöykkölässä kuten ennenkin. Talven jälkeen saapuu kevät, ja luonto hoitaa tienoon kesälomalle. Rakenteita ei tarvitse miesvoimin rikkoa, kun aurinko sulattaa rakennukset. Sitä mukaa kun lumen ja jään seasta paljastuu sähköjohtoja, niitä poistetaan, juuri muuta ei tarvitse tehdä.

 

Bergman seuraa sulamista, mutta ei tunne haikeutta. Ei, vaikka rakentaminen on ollut ison työn
takana.

 

– Kun on koko talven siellä ollut, ei se mielen päälle käy. Jotka täällä matkailussa talven tekevät, ovat keväällä niin tööt, että ei niistä kyllä mihinkään ole. Akkujen lataukseen
menee aikaa.

Teksti: Marjo Rönnkvist / Sana tai pari Oy

Kuvat: Kaisa Sirén sekä Lumimaa Oy

Aloita parempi

tilitoimistokokemus nyt

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä